Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Keski-Kemijoen luokittelu ve­sien­hoi­to­suun­ni­tel­maa vii­meis­tel­täes­sä 

Luonnonsuojeluliitto muistutti vesienhoitosuunnitelman viimeistelijöitä ympäristöhallinnossa siitä, että lausuntokierroksen parannusesitykset tulisi toteuttaa nyt eikä vasta 7 vuoden päästä. Esimerkkinä Keski-Kemijoen luokittelu.

Sierilän voimalaitoshanketta vastustava soutumielenosoitus Kemijoella. Kuva: Mia Holopainen

9.11.2021

LAPIN ELY-KESKUKSELLE

Keski-Kemijoen luokittelu vesienhoitosuunnitelmaa viimeisteltäessä

Suomen luonnonsuojeluliitto totesi keväisessä vesienhoutolausunnossaan muun muassa seuraavaa:

“Keski-Kemijoella pääuomassa erottuu selkeästi omana erillisenä ja merkittävänä vesimuodostumanaan jokiosuus Vanttauskoskelta Rovaniemelle, koska jonka putouskorkeutta ei ole padottu. Tämä noin 50 kilometrin pituinen jokiosuus ei siis ole allastettu ja siinä on virtapaikkoja (Pala vapaata Kemijokea 2018). Kyseessä on siis luonnollinen vesimuodostuma. Tämä on erityisen merkittävää Kemijoen pääuomassa, jonka luontotyyppi (erittäin suuri joki) on äärimmäisen uhanalainen, CR (Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018). Merkittävää Keski-Kemijoen tilaluokittelussa on myös, että sen luonnollisuudella on merkitystä vesienhoitosuunnitelman muiden toimenpiteiden vaikuttavuuteen ja toteutettavuuteen.

Jokiosuudelle on suunnitteilla Sierilän vesivoimalaitos, joka toteutuessaan allastaisi luonnollisen vesimuodostuman. Toisaalta luonnollinen vesimuodostuma lisää Ala-Kemijoelle suunnattavien toimenpiteiden vaikuttavuutta, kun pyritään palauttamaan luontaisesti lisääntyviä vaelluskalakantoja toteuttamalla kalankulkua ja ympäristövirtaamia alapuolisiin voimalaitoksiin. Keski-Kemijoen luonnollinen jokiosuus toimisi palautettavien vaelluskalakantojen kutu- ja poikastuotantoalueena.

Suomen luonnonsuojeluliitto esittää:

  • Jokainen patojen toisistaan rajaama vesistönosuus tulisi luokitella omaksi     vesimuodostumakseen, vähintään mikäli vesimuodostuman luonne padon ylä- ja alapuolella on selvästi erilainen.
  • Esimerkiksi Kemijoen pääuoman jokiosuus  Vanttauskoski-Rovaniemi     (Ounasjokeen asti tai siihen liittyen) rajataan omaksi erilliseksi ja merkittäväksi vesimuodostumakseen, joka on luonnollinen vesimuodostuma.”

Asian jatkokäsittely

Vesienhoitosuunnitelman palautekeskustelussa ympäristöministeriö kertoi alkusyksyllä, että luokituksiin palattaisiin vasta seuraavalla suunnittelukaudella.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että jos lausunnot otetaan huomioon vasta seitsemän vuoden päästä, se on monissa tapauksissa liian myöhäistä. Muutoksia on tehty muuallakin ja se on vesienhoitosuunnitelman valmisteluohjeiden mukaista.

Näistä syistä Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että esityksemme toteutetaan vesienhoitosuunnitelman päätöksessä nyt eikä vasta seuraavalla kaudella.

Lisätietoja

  • ympäristöjuristi Matti Kattainen, p.  044 7785013,
  • ympäristöpäällikkö, va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola, p. 0400 615 530

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Harri Hölttä
puheenjohtaja

Tapani Veistola
ympäristöpäällikkö, va. toiminnanjohtaja

TIEDOKSI Ympäristöministeriö

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa