Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Luon­non­suo­je­lu­liit­to: Suden metsästystä ei tule kiirehtiä

Luonnonvarakeskus antoi tänään väliraportin susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määrittelystä. Työ on kuitenkin kesken ja valmistuu vasta vuoden päästä syksyllä. Luonnonsuojeluliiton mielestä suden kannanhoidollista metsästystä ei tule kiirehtiä työn keskeneräisyyden vuoksi. Susien mahdollisesti aiheuttamiin ongelmiin voidaan nytkin puuttua poikkeusluvilla, ellei muita ratkaisuja ole.

Kuvassa yksinäinen susi seisoo niityllä kesällä. Taustalla näkyy metsää.
Susi. Kuva: Lasse Kurkela.

“Suomen luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen siihen, että Suomen susikanta on kasvanut viime vuosina. Susia on nyt enemmän kuin yli sataan vuoteen. Ennen metsästyksen aloittamista Suomen susikannan suotuisa suojelutaso tulee määritellä tieteellisesti. Tämä työ kestää kuitenkin vielä vuoden. Vahinkoa aiheuttavat sudet on kuitenkin mahdollista poistaa vahinkoperusteisin luvin”, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Luonnonvarakeskuksen alustavat tulokset osoittavat, että Suomen susikanta on kahtia jakautunut. Valtaosa susista esiintyy joko itärajalla tai Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Sen sijaan keskisessä Suomessa lisääntyviä susilaumoja ei juuri tavata. Tämä heijastuu Suomen susikannan geneettiseen monimuotoisuuteen, joka on alkanut kaventua. Luonnonsuojeluliiton mielestä Sisä-Suomen susikannan tulisi antaa runsastua, jotta Suomen susikannan geneettinen monimuotoisuus turvattaisiin.

Luonnonvarakeskuksen väliraportissa todetaan:

Genetiikkaan liittyvät alustavat tulokset osoittavat Suomen nykyisen susikannan olevan liian pieni säilyäkseen geneettisesti elinvoimaisena edes melko lyhyellä (17 v.) aikavälillä. Huolimatta yhteydestä Venäjän susikantaan Suomen susien perinnöllinen monimuotoisuus on viime vuosina pienentynyt. Geneettinen monimuotoisuus on Lounais-Suomessa vähäisempää kuin Itä-Suomessa, ja susikannan painopisteen siirtyminen Länsi-Suomeen heijastuu koko maata koskeviin tunnuslukuihin. Tämä osoittaa, että susien tulomuutto Venäjältä ei riitä kumoamaan pienessä populaatiossa tapahtuvaa perinnöllisen muuntelun menetystä.

Lisätiedot:

Harri Hölttä
Puheenjohtaja
p. 040 722 9224

Riku Lumiaro
Suurpetoasiantuntija
p. 050 5859 857

Tapani Veistola
Va. toiminnanjohtaja, ympäristöpäällikkö
p. 0400 615 530

LUKEn tiedote Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määrittäminen -raportista

Jaa sosiaalisessa mediassa