Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Kangaskosken pato avattiin – Hiitolanjoen vapautuminen lähenee

Hiitolanjoen Kangaskosken vesivoimalaitos ehti jauhaa sähköä lähes 100 vuotta. Nyt voimalaitos saa väistyä ja Kangaskoski virrata jälleen vapaana. Jokiluonnolle ja vesistön vaelluskalakannoille Hiitolanjoen vapautumisella on suuri merkitys. Äärimmäisen uhanalainen Laatokan järvilohi pääsee vuosisadan odotuksen jälkeen lisääntymään ennallistetuissa koskissa. Luonnossa virkistäytyjät ja matkailijat saavat merkittävän kohteen listalleen. Hiitolanjoki on loistava malliesimerkki pienten vesivoimaloiden purkuhankkeesta.

Kuva: Veijo Vilska

Hiitolanjoessa on Suomen puolella kolme vesivoimalaa Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski. Aivan Venäjän rajan tuntumassa sijaitseva Kangaskosken vesivoimalaitos valmistui vuonna 1925. Vesivoimala oli toiminnassa lähes sata vuotta ja sen tuottamaa sähköä hyödynnettiin Simpeleen tehtaissa. Voimalan tuotanto päättyi heinäkuun lopulla 2021.

Kangaskosken ennallistamistyö on aloitettu ja valmista on arviolta syksyllä 2021. Valmistuessaan Laatokan järvilohi ja joen muut virtakutuiset kalalajit saavat koskesta uuden elinympäristön ja lisääntymisalueen. Myös noin 5 kilometrin jokiosuus  Kangaskoskelta ylöspäin Lahnasenkosken voimalaitokselle aukeaa vaelluskalojen ja muiden virtavesien eliöiden käyttöön padon purkamisen myötä.

 

Tästä kanavasta ohjattiin noin 100 vuotta vesi Kangaskosken voimalaitokseen. Veden kulku on nyt estetty ja kanava tullaan täyttämään maa-aineksella. Kuva: Veijo Vilska

Hiitolanjoki virtaa Suomesta Simpeleeltä Rautjärven kunnasta Venäjän puolelle, jossa se laskee Laatokkaan. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö purkaa Suomen puolella kolme patoa vuosina 2021–2023. Sen jälkeen esimerkiksi Laatokan järvilohi pääsee uimaan Suomen puolelle. Muita mielenkiintoisia lajeja Hiitolanjoessa ovat esimerkiksi rantanuoliainen, vimpa, turpa ja törö.

Luonnonsuojeluliiton Vapauta virrat -kampanjassa vaaditaan, että pienet 0,1-1 megawatin minivoimalat puretaan. Pienistä vesivoimalaitoksista luopuminen ei juuri vaikuta Suomen kokonaissähköntuotantoon, mutta auttaa merkittävästi uhanalaista luontoa.

Lisätiedot:

Laatokalta Saimaalle -hanke kuuluu Kaakkois-Suomi–Venäjä CBC 2014–2020 -ohjelmaan, jota rahoittavat Euroopan Unioni, Venäjän Federaatio ja Suomen tasavalta.

 

Jaa sosiaalisessa mediassa