Vesien hyvän tilan saavuttaminen vaatii Suomelta järeitä toimia
Suomen on jämäköitettävä vesienhoitoaan, jotta maamme voi saavuttaa tavoitteen puhtaista, vapaista ja monimuotoisista vesistä, arvioi Suomen luonnonsuojeluliitto. Luonnosuojeluliitto on julkaissut esitykset, joilla vesienhoitoa voitaisiin parantaa vesienhoitoalueilla. Niissä otetaan kantaa esimerkiksi purojen huomiointiin, kaavoituksen rooliin vesiensuojelussa sekä teollisuuden ja kaivosten kemikaalipäästöihin. Toimia muun muassa vesivoimaloiden, maatalouden ja metsätalouden ympäristöasioissa on kiirehdittävä, jotta vesien hyvä ekologinen tila voitaisiin saavuttaa vuoteen 2027 mennessä.
Suomen vesivoimasähköstä suurin osa tuotetaan edelleen voimaloissa, joiden ohi vaelluskala ei voi uida. Vesi ei myöskään virtaa riittävän tasaisesti ja keskeytyksessä ympäri vuoden, minkä seurauksena jokiluonto ei voi hyvin. EU on kehottanut Suomea jo kahdesti panemaan vesivoimaloiden kalankulun, ympäristövirtaamat ja muut ympäristöasiat kuntoon. Uusin kehotus on vuodelta 2019.
“Tällä hetkellä vesivoimaloiden lupaehdot ovat kirjavia. Kalatietä saatetaan vaatia luvassa tai sitten ei. Myös toimeenpano voi uupua. Ely-keskuksille on osoitettava riittävät resurssit vesivoimaloiden kalatalousvelvoitteiden muutoksiin ja toimeenpanon valvontaan”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi.
Vesivoimaloiden lupaehtojen kalatalousvelvoitteiden päivitys on jo aloitettu esimerkiksi Kemijoella, mikä tekee vaelluskalan paluun suurjokeen mahdolliseksi. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä Keski-Kemijoen patoamaton osuus on luokiteltava luonnolliseksi vesimuodostumaksi.
“Lohi ei kude patoaltaissa, vaan se vaatii suuria virtaavia uomia lisääntyäkseen. Patoamaton Kemijoki Vanttauskoskelta Rovaniemelle on tulevaisuudessa tärkeä vaelluskalojen kutu- ja poikastuotantoalue, kunhan alapuolisiin voimaloihin saadaan kalatiet, mieluiten ohitusuomina. Jos Kemijoki oy saa rakentaa kaavailemansa Sierilän vesivoimalapadon, virtapaikat hukkuvat patoaltaaseen.”
Ilmaston kuumenemisen myötä Etelä-Suomessa sataa talvella vettä, joka huuhtoo kiintoainesta ja ravinteita pelloilta vesiin ja tulvittaa rantapeltoja. Mustat talvet näkyvät kesäisin järvissä ja rannikolla lisääntyneinä sinileväkukintoina. Suomen tulisikin käynnistää valtakunnallinen hanke maatalouden hajakuormituksen hillitsemiseksi kuumenevassa ilmastossa.
“Puhtaiden sisävesien ja Itämeren pelastamiseksi meidän on valmistauduttava järeisiinkin toimiin. Suomi saa lähivuosina EU:lta nykyistä enemmän rahaa maatalouteen, mutta maatalouden ympäristökorvauksia aiotaan vähentää. Luonnonsuojeluliitto vaati, että maatalouden ympäristörahoja lisätään eikä vähennetä. Lisäksi tulee ottaa käyttöön esimerkiksi pellon ja vesistön välille nykyistä metriä paljon leveämmät suojakaistat”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Tapani Veistola.
Myös vesien tummuminen Suomessa kiihtyy. Turvemailta huuhtoutuu humusta vesistöihin etenkin sulamisvesien, sateiden ja muiden virtaamahuippujen aikana, jos maata on muokattu. Metsätalouden Kemera-tukia pitää suunnata jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen ja vesistön varsien puustoisiin suojavyöhykkeisiin.
Lue lisää:
Lisätietoja:
Virpi Sahi, kehityspäällikkö, p. 050 308 2457, virpi.sahi(a)sll.fi
Tapani Veistola, ympäristöpäällikkö ja va. toiminnanjohtaja, p. 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi
Sinua saattaisi kiinnostaa
Luonnonsuojeluliiton lausunto Suomen meriympäristön tila 2024 -arviosta
Luonnonsuojeluliitto pitää Itämeren tila -raporttia hyvänä ja mutta meren tilaa huonona. Tila-arvio osoittaa ettei Suomi ole pysynyt meren…
Lue lisää
Voitto: Sierilän vesivoimalaa ei rakenneta
Rovaniemen yhdistys, Lapin piiri ja Luonnonsuojeluliitto kävivät Sierilästä vuosikausia kestäneen oikeustaistelun hankekokonaisuuden…
Lue lisää