Luon­non­suo­je­lu­lii­ton kommentit Bio­ta­lous­stra­te­gian luonnokseen

Luonnonsuojeluliiton kommentit Biotalousstrategian luonnokseen

Viitaten biotalouspaneelin kokoukseen 3.6.2021

Yleistä

Kaikkeen biotalouden suunnitteluun on nivottava automaattisesti yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan sekä monimuotoisuuden ja ympäristön suojelun kanssa. Erilaisia toimenpiteitä suunniteltaessa ja mietittävä on arvioitava niiden ilmasto-, luonto- ja ympäristövaikutukset.

Mainitaan kyllä, että ”Biotalouden toimintojen ekologinen kestävyys tulee varmistaa. Näillä toimilla tuetaan iImastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä sekä luonnonvarojen ylikulutuksen välttämistä.”

Biomassat ovat rajallinen resurssi, joiden käytöllä on ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksia. Kysyntä tulee kasvamaan fossiilisista luovuttaessa, joten on mietittävä hyvin tarkaan, että mitä voidaan kohdentaa ja minne.

1.3.1

Metsätalouden ekologinen kestävyys, kuinka turvataan metsäluonnon monimuotoisuus? Nykymenetelmät ovat riittämättömät.

SWOTin heikkouksissa voisi toiminnan ekologisen kestämättömyyden
– EU:n ym. ilmasto- ja ympäristöpolitiikkojen kehittyminen on koettu monessa kohteessa haasteeksi
– Ilmastonmuutoksen torjuntaa ei pitäisi nähdä uhkana, vaan elinedellytyksenä tuleville sukupolville.
– haasteesta kannattaisi tehdä mahdollisuus tekemällä toiminnasta kestävämpää ja siitä imagoetukin vientiin
– metsien hiilensidonta esitetään jotenkin uhkana > metsien hiilinielu myös avainasemassa ilmastokriisin ratkaisussa
– esim. kalastuspolitiikasta on tehty kestävämpää kuin ennen; haasteita on yhä maa- ja metsätaloudessa, jotka ovat meillä uhanlaisuuden kärjessä
Painopisteen pitäisi olla erityisesti mahdollisimman pitkäikäisissä puutuotteissa.

1.3.2

Sama ongelma maataloudessa kuin metsätalousdessa: EU:n ilmastotavoitteet nähdään ja esitetään uhkana. Todellinen uhka on se, että emme kykene torjumaan ilmastorkiisiä.

Maataloudessa myös biodiversiteetti jää vähälle huomiolle SWOTssa

Molemmista SWOT-analyyseistä puuttuu maininnat vesistöongelmista kokonaan

”Muuttuvat kulutustottumukset ja ilmastonmuutokseen liittyvät tekijät vähentävät rajusti suomalaisten lihatuotteiden kulutusta”. Tämä on myös mahdollisuus! Esim. kaura ja pavut korvaamaan lihaa, tilaa kotimaisille innovaatioille, kasvisvaihtoehdot globaalisti kasvava markkina.

1.3.3

”Kaikenlaisen biomassan (ml. metsä- ja maatalouden sivutuotteet) polttaminen vastarinnassa esim. EU-politiikassa, Suomi joutuu kompensoimaan LULUCF-sektorillaan muiden EU-maiden fossiilisia KHK-päästöjä ”
– Kaikenlainen polttaminen ei ole ilmaston kannalta kestävää, ja siksi siitä on pyrittävä luopumaan. Ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta uhka on se, että toiminta jatkuu nykyisellään.

3.1.1 Visio

Käytön kestävyyden pitäisi olla johtolanka
– kaikkeen ei biomassakaan riitä – eikä sitä kannata kaikkeen käyttää
Arvonlisä on hyvä idea: kun lisätään euroja eikä tonneja, saadaan enemmän irti vähemmästä
– mutta arvonlisään tarvitaan pitkäikäisempiä ja laadukkaampia tuotteita, ei lyhytaikaista massatuotantoa, bulkkia ja polttoa
– esim. metsissä nopeasti kasvavilla puilla ei saada laadukasta rakennuspuuta

4.1

”Varmistetaan, että EU:n lainsäädännöllä tai muilla kansainvälisillä päätöksillä ei estetä, vaan edistetään biomassojemme käyttöä. ”- Toimintaa ei tule edistää siellä, missä se ei ole kestävää

4.3

Rahoituksessa noudatettava Do No Significant Harm -periaatetta
4.4
”Varmistetaan että uusien, innovatiivisten biotuotteiden pilotointi- ja demonstraatiolaitokset sekä laatuaan ensimmäiset teollisen mittakaavan laitokset tulevat Suomeen eivätkä karkaa ulkomaille.”

Täytyy huolehtia luonnon rajat, keskittyä pitkäikäisiin tuotteisiin

4.4.1.1

Fokuksen on oltava pitkäikäisissä puutuotteissa. Korkealla jalostusasteella näytetään tarkoitettavan silti lyhytikäisiä tuotteita
Turvataan EU-vaikuttamisessa suomalaisen metsäbiotalouden tarjoamien, fossiilisia korvaavien materiaaliratkaisujen huomioiminen Green Dealin ja sitä toteuttavan teollisuuspolitiikan toimeenpanossa. -> On tärkeää edistää myös tavoitteita hiilineutraaliudesta ja luontokadon pysäyttämisestä EU-tasolla.

On tarve kasvattaa laatua ei määrää myös metsässä, nopeasti kasvaneen puun laatuongelmat,

4.4.1.2 Elintarvikkeet

GMOissa on varsinkin vientimaissa kasvavaa haastetta, ja niiden välttäminen on imagoetu.

Lihaa korvaaviin tuotteisiin kannattaisi panostaa.

Vesiviljely kannattaa keskittää korkean arvonlisän lajeihin, ja vesiensuojelusyistä mereltä kiertovesiin ja sisävesiin, jotka sitä kestävät.

4.4.1.3

”Tuetaan biopolttoaineiden kaupallistamista, erityisesti biopolttoaineiden käyttö tie- ja lentoliikenteessä.” -> Ensin tulee selvittää, kuinka paljon näitä voidaan tuottaa kestävästi ja Energiakäyttöön pohdittava tarkaan mihin riittää ja mihin kannattaa käyttää

4.4.1.6

Ekosysteemipalvelujen käsittely on kapea, niistä on nähty vain tuotantopalveluja
– niiden pohjana olevia ylläpito-, sääntely- ja kulttuuripalveluja tulee turvata
– luontoa tulee turvata luontomatkailun ja palveluidenkin takia (suojelulla ja esim. kaavoituksella)

Lisätietoja
– suojeluasiantuntija Liisa Toopakka, p. 040 5042 989, liisa.toopakka a sll.fi
– va. toiminnajohtaja, suojelupäällikkö Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJEULIITTO RY

Yhteistyöterveisin, toimeksi saaneena

Tapani Veistola
va. toiminnanjohtaja