Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Suurelle valiokunnalle valtioneuvoston EU-politiikan selonteosta

Suomen ympäristöpolitiikka EU:ssa on ollut yleensä hyvää – isoimpana poikkeuksena maa- ja metsätalous. Näin lausui liitto eduskunnan suuren valiokunnan kuulemisessa.

Kuva: Eve Van Soens, European Union 2019, EP-086075A

VNS 7/2020 vp.

Va. toiminnanjohtaja, suojelupäällikkö Tapani Veistola

Suomen luonnonsuojeluliitto ry

SuV 2.6.2021

Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta

Ympäristön kannalta valtioneuvoston EU-selonteko on hyvä ja kannatettava. Uuden komission ohjelmassa korostuu vihreä kasvu. Samalla EU toimii koko maailman ympäristöpolitiikan veturina. EU:lla on myös suuri vaikutus muiden maanosien asioihin kauppasopimusten kautta. Tämä kaikki tukee myös Suomen hallitusohjelman ympäristötavoitteita.

Suomen EU-politiikka on ympäristöasioissa yleensä edistyksellistä. Suomi tukee useimmiten Komission ympäristöä koskevia aloitteita. Myös eurooppalalaisten ympäristöjärjestöjen arviointi maamme viimeisestä EU-puheenjohtajuuskaudesta oli pääosin myönteinen.

Ilmastoneutraali EU vuoteen 2050 mentäessä

Vetytaloutta kehitettäessä on tärkeää tuottaa sitä vain uusiutuvilla. Sama koskee sähköistymistä yleensäkin. Myös akkumineraalien louhinnan ja tuotannon ympäristöongelmat tulee estää.

Luonnonvarojen käyttöön tarvitaan lisää kestävyyttä

Suurin poikkeus hallituksen myönteisestä ympäristötyöstä on MMM:n hallinnonala. Maa- ja metsätaloudessa hallitus yrittää usein heikentää ympäristötavoitteita sekä jäsenmaiden neuvostossa. Tällaisissa tapauksissa maamme voi aiheuttaa koko EU:ssa itseään isompia ongelmia ympäristölle.

Suomi oli hiljattain heikentämässä kestävän rahoituksen taksonomiassa muun muassa metsiä ja biomassaa koskevia kriteereitä. Taksonomian idea oli kannustaa lakiminimiä parempia hankkeita, ja tämän lisäarvon menettäminen oli iso vahinko. Jatkossa keskeisiä asioita ilmastonkin kannalta ovat LULUCF- ja REDII-tavoitteet, joita ei pidä heikentää.

Myös maatalouden CAP-valmisteluissa Suomi on ollut mukana vesittämässä ympäristön turvaverkoksi tarkoitettuja säädöksiä ja rahoituksen vähimmäisvaatimuksia. Tuloksena voi olla myös Suomessa maatalouden tukijärjestelmä, missä ympäristökorvausten määrä pienenee ja ympäristötavoitteita ei saavuteta – vaikka niillä on osin perusteltu miljarditukien oikeutusta.

Sitä vastoin MMM on saanut paljon hyvää aikaan ajaessaan EU:ssa kestävämpiä kalastuskiintiöitä ja muun muassa lohen laittoman kalastuksen kuriin saamista Itämerellä. Tätä hyvää työtä tulisi jatkaa myös ankeriaalla, joka on maailmanlaajuisestikin äärimmäisen uhanalainen.

Oikeudenmukainen siirtymä sekä kannustava alue- ja rakennepolitiikka

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston tarve tuli hyvin esiin turvekeskustelussa. Keskeistä on varmistaa, ettei tukia käytetä polttoturvetta korvaaviin tuotteisiin. Soiden avaamisessa menetetään luontoarvot ja aiheutetaan ilmastolle isot päästöt. Tärkeää on tukea ihmisiä eikä turvetuotantoa.

Lisätietoja: va. toiminnanjohtaja, suojelupäällikkö Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa