Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

JTF:n valmistelu ja ym­pä­ris­tö­ar­vioin­ti

Rahoitusta tulisi ohjata erityisesti turpeen energiakäyttöä korvaaviin, ensisijaisesti polttoon perustumattomiin puhtaamman energian saatavuutta ja energiatehokkuutta edistäviin investointeihin, turvetuotantoalojen uudelleen soistamiseen ja vettämiseen sekä muuhun ilmaston kannalta kestävään jälkikäyttöön, työntekijöiden uusiin elinkeinoihin siirtymisen tukemiseen sekä turvetta muussa kuin energiakäytössä korvaavien tuotteiden kehittelyyn.

Suomen Luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua oikeudenmukaisen siirtymän rahaston valmistelun ja siihen liittyvän ympäristöarvioinnin aloittamisesta ja toteaa seuraavaa:

Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan komissio on määrittänyt Suomen JTF investointitarpeiksi tehokkaan ja puhtaan energian tuotantoa ja käyttöä tukevien innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton; paikallisen talouden monipuolistamisen ja työntekijöiden osaamisen turvaamisen; sekä turvetuotannosta vapautuvien alueiden kasvihuonevaikutusten minimoimisen.

Suomen maaraportissa 2020 Euroopan komissio arvioi, että turpeen käytön vaiheittainen lopettaminen voisi edistää huomattavasti Suomen tavoitteita saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.

Luonnonsuojeluliiton mielestä oikeudenmukaisen siirtymän rahoitusta tulisi käyttää erityisesti turpeesta irtaantumiseen. Jotta siirtymä voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti ja nykytilannetta hallitummin, tulisi se aikatauluttaa, eli asettaa takaraja turpeen energiakäytön lopettamiselle. Komission Suomelle määrittämät investointitarpeet tukevat kaikki tavoitetta luopua turpeen energiakäytöstä.

Rahoitusta tulisi ohjata erityisesti turpeen energiakäyttöä korvaaviin, ensisijaisesti polttoon perustumattomiin puhtaamman energian saatavuutta ja energiatehokkuutta edistäviin investointeihin (“investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen ml. energiaköyhyyden vähentäminen”), turvetuotantoalojen uudelleen soistamiseen ja vettämiseen sekä muuhun ilmaston kannalta kestävään jälkikäyttöön, työntekijöiden uusiin elinkeinoihin siirtymisen tukemiseen sekä turvetta muussa kuin energiakäytössä korvaavien tuotteiden kehittelyyn.

JTF on ilmastorahoitusta, jonka tarkoituksena on tukea hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. Tämän vuoksi rahoitusta ei tule kohdentaa ilmastolle haitallisiin toimiin tai elinkeinoihin, kuten esimerkiksi turpeen muuta kuin energiakäyttöä tai puun polttoa edistäviin toimiin. Rahoituksen kohdentamisessa tulee noudattaa ei merkittävää haittaa -periaatetta, jonka mukaisesti ympäristölle ja ilmastolle haitallisia toimia ei pidä rahoittaa.

Ei merkittävää haittaa -periaatteen toteutumista olisi hyvä tarkastella ympäristöarvioinnin yhteydessä. Rahoituksen tulee käyttää ainoastaan kohteisiin, jotka tukevat kansallisia ja kansainvälisiä ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Toimien on oltava linjassa kansallisten ilmastotavoitteiden, Pariisin sopimuksen, vesistötavoitteiden sekä biodiversiteettitavoitteiden kanssa. Tämä tulee varmistaa ympäristöarvioinnin avulla, toimien yhdenmukaisuutta ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa tulee arvioida ympäristöselostuksessa. Koska kyseessä on ilmastorahoitus, tulisi arvioinnissa selvittää erityisesti tuettujen toimintojen ilmastovaikutukset ja vertailla eri vaihtoehtojen ilmastovaikutuksia. Turvealueilla tulisi kiinnittää huomiota erityisesti vaihtoehtojen vaikutuksiin kasvihuonekaasupäästöihin, luonnon monimuotoisuuteen sekä vesistöihin. Myös turvetuotantoalojen jälkikäyttöä tuettaessa on selvitettävä eri käyttömuotojen pitkän ajan vesistö-, ilmasto- ja ympäristövaikutukset.

Turpeesta luovuttaessa puun polton lisääntymistä ei tulisi tukea. Jos metsäenergian lisäämistä aiotaan tukea (esimerkiksi turveyrittäjien siirtyminen alalle) tulisi ilmastovaikutukset maankäyttösektorille huomioida ympäristövaikutusten arvioinnissa. Metsäenergian käytöllä on haitallisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, joten on iso riski, että käytön tuettu lisääminen ei ole kestävää. Myös komissio on kiinnittänyt tähän huomiota Suomen maaraportissa: “Hillitsemistoimenpiteissä on otettava huomioon myös Suomen metsiin perustuvan hiilinielun supistuminen viime vuosina, mikä voi aiheuttaa lisähaasteen hiilineutraaliuden saavuttamiselle. Kun otetaan huomioon metsäsektorin painoarvo Suomen taloudelle (toiseksi suurin vientiala), alaan vaikuttavilla politiikoilla on merkitystä sekä talouden että ilmastopolitiikan kannalta.”

Lisätietoja

Suojeluasiantuntija Liisa Toopakka

  • +358405042989
  • liisa.toopakka(a)sll.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa