Kommentteja luonnonsuojelulain pykäliin
Ympäristöministeriön luonnos luonnonsuojelulaiksi on hyvä, mutta Luonnonsuojeluliitolla on aina lisää parannusesityksiä.
7.4.2021
Ympäristöministeriölle
Viitaten LSL1-kokoukseen 30.3.2021
Kommentteja luonnonsuojelulain pykäliin
Yleisesti ottaen ympäristöministeriön luonnokset ovat hyviä ja kannatetettavia.
Tässä vielä viimeisiä kommenttejamme loppukehittelyynne.
1 §:ään kannattaisi lisätä vielä
Määritelmät
§ Varovaisuusperiaate
Erittäin tarpeellinen pykälä. Molemmissa luonnospykälissä on puolensa, ja ne voisi oikeastaan yhdistää samalla kuin riskin ylittymiskynnystä voisi madaltaa.
6 LUKU LUONNONSUOJELUALUEET
Luonnonsuojelualueet ja niiden perustamisedellytykset
7) ” … , arvokas, ennallistamiskelpoinen tai sijainniltaan ekologisessa verkostossa niin tärkeä, että…”
Kansallispuisto
– vähimmäisala voisi olla 1000 ha kuten nytkin; eipä niitä enää paljon tule kumminkaan.
Yksityinen luonnonsuojelualue
– 2-momentissa Natura 2000 -verkoston lisääminen valtakunnallisten ohjelmien rinnalle on tarpeen
Kaikki suojelualueluokat: metsästys ja kalastus – tätä pohtii alatyöryhmä
– metsästys- ja kalastusoikeuksia ei voi laajentaa
– varsinkin uhanalaisten eläinten on oltava turvassa, etenkin jos ne ovat alueen perustamisen perusteena
– kansallispuistossa ja etelässä ihmisten turvallisuudestakin on kyse
Luvanvaraiset poikkeukset kansallispuistojen ja luonnonpuistojen rauhoitussäännöistä
1) pyydystää tai tappaa muita kuin uhanalaisia eläimiä …
8) Malminetsintäkielto on tärkeä, suojelualueet eivät saa olla teollisen toiminnan vara-alueita. Geologisten tutkimustenkin kielto on tarpeen, ettei GTK käyttäisi niitä väärin tosiasiallisen malminetsintätiedon keräämiseen esimerkiksi retkeilykartan varjolla.
– metsästystä ei voi laajentaa, vähintään uhanalaiset turvaan
Hoito- ja käyttösuunnitelmat
– YM:n vahvistusmenettely olisi syytä säilyttää valtion mailla.
Luonnonsuojelualueen heikentämisen hyvittäminen
– Tämä ekologisen kompensaation pykälä on erityisen tärkeä.
9 luku Vaihdanta, maanantuonti ja maastavienti
12 luku Alueiden hankinta…
Esitämme harkittavaksi korvauskynnyksen nostamista vähintään muotoon “erittäin merkityksellistä” haittaa.
Perustuslain 20 §:n ympäristöperusoikeuden mukainen jokaisen vastuu luonnosta ja LSL:n uudistuksen tavoitteet luonnon monimuotoisuuden suojelun valtavirtaistaminen edellyttäisi, että valtion korvausvelvollisuutta arvioitiiin uudestaan maanomistajan perustuslain 15 §:n mukaisen omaisuuden suojan ja 20 §:n mukaisen ympäristöperusoikeuden yhteensovittamisen näkökulmasta.
Täyden korvauksen periaate maanomistajalle kaiken merkityksellisen haitan tilanteissa ei huomioi ympäristöperusoikeuden sisällön ja tulkintavaikutuksen viimeaikaista kehitystä suhteessa omaisuuden suojan sisältöön.
Täyden korvauksen vaatimusta tulisi nostaa ainakin erittäin merkittäviin haitallisiin vaikutuksiin omaisuuden käytölle.
Maanomistajan haitan luonnonsuojeluperusteista syntyvän sietämiskynnyksen ei myöskään voida katsottavan vaikuttavan maanomistajien omaisuuden ytimeen perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön vastaisesti, koska vapaaehtoiset suojeluohjelmat (kuten Metso ja Helmi) ja ns. vapaaehtoisen kompensaatioperiaatteen laajentaminen luonnonsuojelulailla lieventävät korvauskynnyksen noston vaikutusta maanomistajan mahdollisuuksiin käyttää vallita omaisuuttaan.
Luku 14. Valvonta jne.
Valvonnan järjestäminen
Metsähallituksen toimihenkilöidenkin valtuuksia tulee lisätä – myös yksityismailla.
Haltuunotto-oikeus
Haltuunotto-oikeus on syytä säilyttää myös maanomistajalla, kuten metsästyslaissa. Se voi koskea esimerkiksi laittomia haukkarautoja tms. pyydyksiä, jotka pitää saada heti pois maastosta.
RAJAPINNAT
Pääsyy luonnon köyhtymiseen on maa- ja metsätalouden sekä muiden sektorien kestämätön maankäyttö. Siksi rajapinnat varsinkin suunnittelua koskevaan MRL:ään ja lupalakeihin ovat elintärkeitä.
YSL
YSL 13 §:n scopea tulee laajentaa uhanalaisiin luontotyyppeihin: ”Mitä tässä luvussa säädetään ympäristön pilaantumisesta, koskee ympäristölupa-asiassa vastaavasti myös luvanvaraisen toiminnan haitallista vaikutusta uhanalaisiin luontotyyppeihin.”
MAL
MRL
Myös MRL:n keinoja tulee tehostaa nykyisestä, eikä heikentää kuten nyt on tapahtumassa (maakuntakaavan oikeusvaikutusten vähentäminen, seudullisuuden poistaminen maakuntakaavoista, kuntien yhteisen yleiskaavan korvaaminen oikeusvaikutuksia vailla olevalla kaupunkiseutusuunnitelmalla).
Metsälaki
Metsäkeskuksen tulkintasuositukset ovat vuodesta 2004 lähtien vaikuttaneet metsälakikohteiden tulkintaan ja rajauksiin. Joissain kohdissa tulkintasuositukset asettavat metsälakikohteille tiukempia vaatimuksia kuin mitä laista suoraan seuraa. Nämä supistukset, jotka ovat kolmannes Metso-ohjelman laajuudesta, tulee peruuttaa. Metsälain 10 §:n kohteiden pienialaisuuden ja selvärajaisuuden vaatimukset on poistettava.
Puroihin liittyvä metsälain tarkennusvaatimus on hyvä!
Kesähakkuiden kielto ja sen vaatimat menettelyt on toteutettava metsälaissa.
Metsälain arvioinnissa yhtenä ongelmana on ollut, että metsälakikohteiden käsittely siten, että niiden ominaispiirteet eivät säily, on metsälaissa kielletty. Rikoslakiin perustuva seuraamusjärjestelmä ei kuitenkaan käytännössä toimi. Valvontaa ja sanktiointia tulee vahvistaa.
Metsälakiin tulee lisätä kansalaisten ja ympäristöjärjestöjen osallistuminen ja muutoksenhaku.
LUONTOTYYPIT
VL:n ja metsälain luontotyyppiesityksiä on kuitenkin tässä vaiheessa esitetty kovin vähän, ja asiaan tulee palata viimeistään lausuntokierroksen jälkeen.
KAIVOSLAKI
Muistion 3 linjaus on hyvä. Malminetsintälupaa ei kuitenkaan tulisi saada käyttää muutoksenhausta huolimatta, koska sekin voi vauroittaa luontoa.
Lisätietoja
– suojelupäällikkö Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi
Toimeksi saaneena
Tapani Veistola
suojelupäällikkö
Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Tapani Veistola
- +358 400 615 530
- tapani.veistola(a)sll.fi
Sinua saattaisi kiinnostaa
Uusi luonnonsuojelulaki voimaan – sen arvosana on 9
Suomi saa historiansa kolmannen luonnonsuojelulain. Sen numero säädöskokoelmassa on 9/2023. Sen voi hyvin antaa myös lain kouluarvosanaksi.…
Lue lisää
Espoo hakkasi rajusti suojelumetsää
Espoon kaupunki hakkasi vuodenvaihteessa jopa satoja kuusia neljän hehtaarin alueella Träskändan luonnonsuojelualueella. Espoon ympäristöyhdistys…
Lue lisää