Lausunto Sakatin mo­ni­me­tal­lie­siin­ty­män kaivoshankkeen ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vioin­ti­se­los­tuk­ses­ta

Valtakunnallinen Luonnonsuojeluliitto lausuu itse hyvin harvoin yksittäisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinneista. Sakatin kaivoshanke on poikkeus, koska se tulisi kotimaiselle ja Natura 2000 -suojelualueelle. Asialla on siksi valtakunnallista ennakkotapauksen luonnetta. Lapin piirimme ja paikallisyhdistyksemme lausuvat toki asiasta laajemmin.

12.2.2021

Lapin ELY-keskukselle

Viitaten kuulutukseen verkkosivuillanne 15.12.2020

Lausunto Sakatin monimetalliesiintymän kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Suomen luonnonsuojeluliitto on tutustunut yva-selostukseen. Toteamme asiasta valtakunnalliselta tasolta seuraavaa. Lapin piirimme ja paikallistoimijat tekevät yksityiskohtaisemmat lausunnot myös seudullisesti ja paikallisesti merkittävistä asioista.

Yleistä

Yva-aineisto on hyvin laaja. Ymmärrämme hyvin tällaisen hankkeen tiedonhallinnan haasteet. Aineistossa oli kuitenkin puutteita eräiden liitteiden perusteluliitteiden saatavuudessa.

Hankkeen elinkaaren kannalta haaste on, että kaivoksen lopetuksen jälkeisiä vaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu. Muista kaivoshankkeista on opittu, että suurimmat ongelmat liittyvät usein kaivosjätteisiin. Niiden vaikutusaika voi kestää satoja ja tuhansia vuosia.

Tarkastellut vaihtoehdot

Katsomme, että vaihtoehtovertailu on riittämätön. Päävaihtoehdoista oikeastaan vain 1a -vaihtoehto on selvitetty kunnolla, koska se voisi olla Naturan kannalta edes teoriassa toteuttamiskelpoinen. Tuntuu siltä, että muut vaihtoehdot on epärealistisina jätetty vähemmälle huomiolle.

Keskeistä olisi selvittää lisävaihtoehtona vielä tunnelin pään, rikastamon ja jätealueiden vieminen Kevitsaan. Nyt rikastuslaitos on liian lähellä Viiankiaapaa. Esimerkiksi rikastehiekasta tulee pölyä myös suojelualueelle. Se voi haitata suojelualueen eläimiä ja kasveja (esimerikiksi pienhiukkaset haitta-aineineen). Nämä puskurivyöhykkeet ovat selvästi suon puolella (vertaa myös ekologisen kompensaation raportti). Maan päälle jäävät jätealueet olisivat riski vesien pilaantumiselle pitkien aikojen kuluessa.

Näistä syistä rikastushiekka-allas ja happoa muodostavien jätteiden allas tulisi siirtää kauemmas. Kevitsa-vaihtoehto kannattaisi vielä selvittää siitäkin huolimatta, että se merkitsisi hankkeen ajoittamista 2030-luvulle.

Huomattakoon, että lisäaikaa tarvitaan joka tapauksessa tarkempaan tekniseen suunnitteluun ja luvitukseen. Jatkotyössä myös Kevitsan jätteiden pitkäaikaiset yhteisvaikutukset tulee myös selvittää yhdessä Sakatin jätteiden kanssa.

Natura 2000

Natura-alueen kannalta suurimmat haasteet liittyvät vesien vuotamiseen kaivokseen liittyvään riskiin suon kuivumisesta, pölyyn ja meluun.

Kallion rikkonaisuuden vaikutus vesiin ja Viiankiaapaan

Kallion rikkonaisuus on hankkeen pääongelmia. Kitisen törmästä lähtee maan pintaan ulottuva ruhje. Jos sitä pitkin pääsee vettä kaivokseen, suo kuivuu. Ensimmäisenä kärsisivät linnuille tärkeät kosteat alueet.

Räjäytykset ja poraamisen tärinä tekevät pohjavesien käyttäytymisen ennustamisesta erityisen hankalaa. Ruhjeita voi tulla lisää. Lisäksi jos ruhjeisiin pääsee ilmaa, ruhjeet voivat levitä kemiallisistakin syistä.1 Tämä on keskeinen kaivosten happamaksi kaivosvalumaksi (acid mine drainage) kutsuttu ongelma.
Näistä syistä esitetyt lievennyskeinot eivät välttämättä riitä estämään vesien valumista kaivokseen. Se olisi suon kuivumisen lisäksi haitallista myös kaivostoiminnalle.

Ks. lisää liitteestä 1.

Pöly

Toinen Natura-alueen pääongelma on pöly. Natura-arvioinnin johtopäätökset haitattomuudesta vaikuttavat perustuvan yleisiin normeihin, kuten 1 g/m3. Tällaisten pitoisuuksien ja laskeuman vaikutuksista kumulatiivisesti Natura-alueen herkkään luontoon ei ole mitään luotettavaa arvioita.

Arvion perusteet ovat epäselvät. Kaivoksien pölypäästöjen mallinnuksessa tulee huomioida tarkemmin kaikki toiminnot sekä läjitykset. Kasteluista huolimatta tällaisista hankkeista syntyy merkittäviä päästöjä esimerkiksi Luikonlahden Minera-tutkimuksen 2013 mukaan. Yvan sulkemissuunnitelman liitteen perusteella jätteiden mahtumisessa kaivokseen voi olla ongelmia. Maan päälle voi jäädä myös sulkemisen jälkeen erilaisia jätteitä, jotka rapautuessaan pöllyävät.
Rikastushiekka-alue sijaitsee Viiankiaapaan nähden korkealla ja yleisen tuulensuunnan yläpuolella. Siksi pölyvaikutukset ovat keskeinen ongelma, jota ei ole selvitetty määrien ja vaikutusten osalta riittävästi. Kittilän biologisessa tarkkailussa on havaittu pölyvaikutuksia sammalissa ilmeisesti pienhiukkas- ja muusta kevyestä pölystä jopa 10 km päähän vuonna 2013. Vastaavasti sammaltutkimuksessa näkyi Talvivaaran vaikutus jo aivan alussa 2010 noin 50-60 km päähän. Pölystä rikastuvat aineet vaikuttavat jäkälän kautta esimerkiksi poron lihan ja sisäelinten laatuun2. Vastaavasti pöly voi vaikuttaa muihin eliöihin sekä niihin perustuviin ravintoketjuihin, ja tämä olisi tullut selvittää.3

Selvityksessä olisi tullut tarkastella pölytyyppien vaikutuksia Natura-luontotyyppeihin ja eliöihin suoraan ilmassa sekä laskeuman kautta. Laskeuman aineiden kertyminen biologisesti ja vaikutukset Natura-alueen vesistöissä ovat myöskin oleellisesti selvittämättä. Mallinnokset olisi tullut tehdä kaikille kemiallisille ja kokojakauman tyypeille.

Koska kyseessä on myöskin asbestimineraaleja sisältävän metallikaivoksen päästöt, olisi ne tullut selvittää vaikutuksineen merkittävästi paremmin. EU on todennut asbestin ihmiselle terveydelle vaaralliseksi ilman rajaa, jonka alla pitoisuus oli varmuudella haitaton. Asbesteilla on myös joidenkin tutkimusten perusteella haitallisia vaikutuksia vesistöissä, jolloin vaikutusta tulee tarkastella yhteisvaikutuksena eri vaikutusreittejä. Kuituisten mineraalien lisäksi tulee selvittää myöskin terveysvaarallisten kvartsihiukkasten esiintyminen pölyssä. Pölyn ja sen komponenttien osalta kyseessä ovat sekä terveys- että ympäristövaikutukset.

Kuivaläjitysmenetelmistä voi seurata merkittävästi suurempia pölypäästöjä, myös niissä käytettävät sakeutuskemikaalit täytyy selvittää kattavasti vaihtoehtoineen.

Melu

Meluselvitykset ovat Natura-alueen suhteen riittämättömät ja niiden perusteet vaikutusten osalta ovat epäselvät. Lisäksi Viiankiaavan Natura-alueen meluselvitykset ovat puutteelliset ja ristiriitaiset Viiangin hankkeen Natura-arvioinnin kanssa helikoptereista johtuvan melun suhteen4. Viiangin hankkeen Natura-selvityksen yhteisvaikutusarvioinnin mukaan Sakatin hankkeessa voidaan käyttää tarpeen mukaaan helikopterilentoja malminetsintään lintujen pesimäkauden ulkopuolella ja talvikaudella kairauslaitteiden siirtoon Natura-alueella, joka voi häiritä lintujen pesinnän onnistumista lennoista aiheutuvan melun takia erityisesti pesimiskauden alussa. Helikopterilentojen vaikutuksia ei kuitenkaan ole arvioitu Sakatin hankkeen Natura-arvioinnissa.

Melumallinnuksessa on käytetty luonnosuojelualueen normia 40 dB keskiarvona. Normi on suoraan ristiriidassa kairaushankkeen yvan meluarvion kanssa, siinä kairauskoneiden melun vaikutusalueeksi arvioitiin 2 km, joka tarkoittaa selvästi alhaisempaa arviointirajaa kuin 40 dB keskiarvomeluna.

Yvassa esitetään, ettei iskumaista tai kapeakaista melua esiintyisi, mutta esimerkiksi dumpperien lastaus- ja kippausmelu on merkittävä. Myöskin rakentamisajan melulla voi olla räjäytyksien kairauksen tai louhinnan vaikutuksesta kohtuuttomia vaikutuksia luontoarvoihin. Melun vaikutuksia eläimiin ja lintuihin olisi tullut selvittää paremmin.

Epävarmuustekijät

Arviointiselostuksen Liite 6:n kohta 7.5 Epävarmuustekijät mukainen arvio Natura-arvioinnin vaikutuksista sisältää epävarmuuksia. Niiden perusteella ei voida varmistua riittävällä tieteellisellä varmuudella, etteikö hankkeesta yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheutuisi merkittävää vaikutusta Natura 2000 -alueen suojeluperusteisiin.

Merkittävimmät epävarmuudet kallioperän ruhjeisuuden vaikutusten (7.5.2 Hydrologiset vaikutukset) lisäksi liittyvät kohtaan 7.5.4 (Tärinän vaikutukset).

Natura-arvioinnin mukaan tärinän vaikutuksiin esimerkiksi alueen suojeluperusteena olevaan linnustoon liittyy suuria epävarmuuksia (Kohdat 5.6 ja 7.3.3). Vaikutuksia on pyritty arvioimaan käyttämällä vertailukohtana Kevitsan kaivoksen läheisyydessä sijaitsevan Satojärven Natura 2000 -alueen linnustoselvityksiin, joissa ei kuitenkaan ole eritelty tärinän vaikutusta linnustoon. Satojärvi sijaitsee myös Kevitsan kaivosalueen ulkopuolella, jolloin tärinävaikutusten vertailu ei vastaisi edes olosuhteiltaan Sakatin olosuhteita, jossa kaivos perustetaan osittain Natura 2000 -alueen sisälle. Tärinä on yleisesti ottaen sitä voimakkaampaa tai suurempaa, mitä lähempänä herätelähdettä ollaan.

Tärinän välittömiä ja välillisiä ekosysteemivaikutuksia ei myöskään ole pystytty arvioimaan riittävällä tarkkuudella. Natura-arvioinnissa tunnistetaan tärinän vaikutukset petolintujen menestymisen edellyttämille saaliseläimille, mutta vaikutuksia ei ole pystytty arvioimaan Viiankiaavan Natura-alueen kohdalla niin, että voitaisiin varmistua, että voitaisiin poissulkea tärinän karkotusvaikutuksia petolintujen menestymiselle välttämättömille saaliseläimille kuten eri myyrälajeille.

Yksittäis- ja yhteisvaikutusten aiheuttama epävarmuus Natura 2000 -alueen koskemattomuudelle merkitsee, ettei Natura-arvioinnin perusteella voida riittävällä varmuudella poissulkea mahdollisuutta, ettei Sakatin monimetallikaivoksen eri vaihtoehdoista seuraisi merkittävää haittaa Viiankiaavan Natura-alueen suojeluperusteille.

Vaikutukset vesiin

Olemme vesistövesivaikutuksista yvan tuloksia enemmän huolissamme välittömien päästöjen vaikutuksista (esim. kalat, sulfaatit ja kalojen elohopeavaikutukset), kaivosjätteistä (esimerkiksi sulfaatit pitkällä aikavälillä) ja eri hankkeiden yhteisvaikutuksista (muut hankkeet Kitisen ja Kemijoen valuma-alueella, kuten Kevitsa, Sokli ja säännöstely).

Yvasta saa käsityksen, että kunnollista vedenpuhdista ja käsittelyä ei ole suunniteltu tai huomioitu. Vesienkäsittely perustuisi laimentumiseen Kitisessä sekä mittauspisteiden etäisyyteen purkupaikasta. Oletukset haitattomuudesta perustuvat myös optimaaliseen laimentumiseen, kun toisaalta laimeammankin suola- ja sulfaattipitoisen jäteveden on havaittu kertyvän alusveteen ja rikastuvan syvänteisiin.

Useat haitta-aineet johtuvat malmin ja sivukiven pitoisuuksista, jotka on jätetty selvittämättä riittävällä tavalla tai selvitysraportteja ei ole esitetty. Yleinen tapa yva-arvioinnissa ja luvissa alkaa olla, että kaatopaikkaravistelutesti ei ole riittävä menettely liukoisuuksien määritykseen. Tärkeitä menetelmä ovat kosteuskammiotestit sekä NAG-testi. Kattavampaa kiven ja jätekiven analyysiä on esitetty Kevitsan sulkemisasiassa (ylupa-sivu, PSAVI 2020).

Vesiin liittyviä keskeisiä kemiallisia ongelmia liittyy monin haitta-aineisiin, kuten sulfaatti, raskasmetallit, arseeni, asbesti (selvitysten näytemäärä hyvin pieni), ksantaatit ja flokkulanttikemikaalit. Ohjelmavaiheessa esitetyistä vaatimuksista huolimatta monia pitoisuuksia ja vaikutuksia on jätetty selvittämättä. Arvio haitattomuudesta voidaan esittää vain, jos haitta-aineet on selvitetty riittävällä tarkkuudella ja laajuudessa. Tämä laajuus tulisi olla alkuaineiden osalta PSAVIn viimeaikaisissa kaivosluvissa esitetty laaja analyysi.

Esimerkkejä kemiallista ongelmista
• Strontumia on kalliopohjavesissä, mutta sitä ole käsitelty.
• Suolaionit täytyy selvittää kattavammin huomioiden osmoregulaatiovaikutukset. Australian viranomaiset ovat kiinnittäneet huomioita alhaisen kalsiumpitoisuuden yhteydessä magnesiumin vaikutuksiin.
• Flokkulanttipolymeerien osalta haitallinen pitoisuus voi olla luokkaa 1 mikrog./L.
• Ksantaattien pitoisuuden yvassa sanotaan olevan alle 1 mikrog/L, Australian viranomaiset ovat kuitenkin esittäneet pitoisuutta 0.05 mikrog/L yhdeksi vaikutusarvoksi. On ilmeistä, että vaikka tiedot ovat vaihtelevia, natrium- ja kalium-ksantaattien vaikutukset ovat hyvin samankaltaisia ja kaikkien ksantaatien voidaan olettaa olevan haitallisia esitettynä pitoisuutena. Ksanttaatienkin osalta Yvasta puuttuu selvitys, jonka perusteella arviot on tehty. Esitetty vajavainen tieto kuvastaa tutkimuksen epävarmuutta ja oletuksia laimentumisesta ei ole kuvattu.
• Radioaktiivisista aineista, kuten uraanista toriumista ja tytäraineista erityisesti rikastuvista poloniumista ja lyijy-210:sta tarvitan selvitykset. Aineet rikastuvat esimerkiksi vesien käsittelyssä.5
• Sulfaatin määrä puhdistetussakin purkuvedessä on korkea (2000 mg/L). Normaalin pintaveden sulfaattipitoisuus on alle 10 mg/l – tavallisesti alle 5 mg/L 6. Vesi, jonka sulfaattipitoisuus olisi noin korkea, painuisi pohjalle, sillä sen ominaispaino on paljon suurempi kuin veden missään lämpötilassa7. Suuri sulfaattipitoisuus johtaa vähähappisessa vedessä sulfaatin pelkistymiseen rikkivedyksi 8. Se haittaa myös veden täyskiertoja, joten pohjaan ei tule happea. Syntynyt sulfidi tarttuu sedimentin rauta- ja alumiini- sekä kalsiumfosfaatteihin ja vapauttaa fosfaatin veteen, mikä lisää rehevöitymistä, mikä ilmiö on osoitettu Yaran ympäristössä 9.
• Typpeäkin laskettaisiin jokeen 14 mg/l, mikä on paljon.

Erityinen ongelma on elohopea ja sen siirtyminen kalaan, mikä voi johtaa kalan myynnin ja syömisen kieltämiseen. Se on ongelma vesipuitedirektiivinkin kannalta, koska ahventen elohopeapitoisuus on myöskin vesistön kemiallisen laadun mittari. Hyvinkin pienet sulfaattipitoisuuden nousut välillä 1-20 mg/L voivat aiheuttaa elohopean nousun ahvenessa EUn laatunomin 20 mikrog/L tasolle ja siten vesistön tilan heikkenemisen hyvää huonompaan tilaan. Tähän liittyviä havaintoja on Floridan Evergladesin soilla sekä Talvivaaran ympäristötarkailuissa.

Mallinnuksissa esitetyt sulfaattipitoisuudet vaarantaisivat vesistön kemiallisen tilan.10 Lisäksi elohopea vaikuttaisi kalojen terveyteen ja mahdollisesti lisääntymiseen sekä siten voisi johtaa ekologisen tilan heikkenemiseen kalamuuttujan suhteen.

Pölyn laskeuman, malmikairausten sekä mahdollisesti jäte/laskeuma-alueilta virtaavien vesien vaikutukset Viiankiaavan pienvesiin ja Natura-arvoihin olisi selvitettävä.

Alueella on runsaasti Kitiseen laskevia puroja ja pikkujokia. Jätevesien pitoisuudet vaikuttavat raakun lisääntymiseen ja taimenen mädin kehittymiseen. Onnettomuuden sattuessa vaikutukset ovat isoja. 11

Kaivannaisjäteasetuksen 190/2013 mukaan jätteistä ei saa tulla pintavesien laatunormien ylittävää haittaa pitkienkään aikojen kuluessa. Tämän selvittämiseksi tarvitaan pitkäaikaista liukoisuustutkimusta, kuten Hannukaisen kaivoshankeen yvassa SRK Consulting on esittänyt. Tämän keskeisen vaikutuksen osalta tämä yvan tiedot ovat hyvin puutteelliset. Tällaista tutkimusta ei edes teoriassa ole voitu suorittaa riittävän kauan.
Seurannan on myös joen kemiallisen ja ekologisisen laatuluokan ja laatunormien osalta oltava tarkkaa.

Kompensaatio

Hankkeessa on suunniteltu laaja vapaaehtoinen kompensaatio. Sellaisia saa tehdä nykyisenkin lainsäädännön mukaan vapaaehtoisesti: mikään ei sitä kiellä.

Luonnonsuojeluliitto korostaa, että tämä vapaaehtoinen kompensaatio ei mitenkään oikeuta kotimaisen ja Natura 2000 -suojelualueen luontoarvojen heikentämiseen. Kompensaatiota ja mitigaatoita ei saa sekoittaa toisiinsa, ja mitigaatiohierarkiaa tulee tinkimättä noudattaa. Siksi vapaaehtoinen kompensaatio ei saa vaikuttaa esimerkiksi eri lupien ehtoihin ja harkintaan mitenkään lieventävänä asianhaarana. Huomattakoon, että myös Natura-alueen ulkopuolella on luontoarvoja, joita hankekokonaisuus heikentäisi.

Yhteenveto

Luonnonsuojeluliitto katsoo, että yvan tulosten perusteella hankkeen epävarmuudet ja lisäselvitystarpeet ovat niin suuria, että nollavaihtoehto on varovaisuusperiaatteen kannalta varmin valinta.

Lisätietoja
• toiminnanjohtaja Päivi Lundvall, p. 040 1843 636, paivi.lundvall a sll.fi
• MMT Helvi Heinonen-Tanski, p. 040 5718 562, helvi.heinonentanski a uef.fi (pöly, pohjavesi)
• ympäristöjuristi Matti Kattainen, p. 044 7785 013, matti.kattainen a sll.fi (Natura 2000)
• erityisasiantuntija Jari Natunen, p. 044 2100 453, jari.natunen a sll.fi (päästöt)
• suojelupäällikkö Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Harri Hölttä        Tapani Veistola
puheenjohtaja    suojelupäällikkö

 

 

VIITTEET
1 Malmi- ja sivukiven sulfidi voi hapettua mikrobien toimesta sulfaatiksi, mikä rikkihapon anioniosana on syövyttävä ja vesistöissä haitallinen. Sulfidimineraaleista hapen tai nitraatin voimalla tietyt bakteerit tekevät siten rikkihappoa, joka liuottaa kiven muut haitta-aineet. Kaivannaisjäteasetuksen arvioinnin rikkipitoisuuden raja on 0.1%. Vähemmän rikkipitoisuuden materiaalista voi tulla neutraalia kaivosvuotoa.

2 Tukimus radioktiivisten kertyvien aineiden rikastumisesta karibuun Kanadassa. Thomas, PA & Gates TE Environ Health Perspect 1999 107(7):527-37 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/10378999/

3 Kaivosten rikastehiekka voi sisältää hiekkapartikkeleja, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 0,5 nm. Kaivosjätteissä pienimmät partikkelit ovat aerodynaamiselta halkaisijaltaan kokoluokassa alle 0,2 nm. Näiden nanoluokan partikkelien yhteismassa koko jauheesta on hyvin pieni, mutta partikkelien lukumäärä on suuri (Ermolovich, E.A., Izmestev, K.A. & Kirilov, A.N. 2012. Fine-Disperred and Nano Mineral Particles in Mining and Metallurgial Waste after Commercial and Laboratory Griding. Journal of Mining Science 48: 188-194). Partikkelit, joiden aerodynaaminen halkaisija on 2,5 µm (=2500 nm), tunkeutuvat tehokkaasti mm. ihmisen ja eläinten keuhkoihin. Ne voivat levitä hyvin laajalle alueelle ja mm. kasvien pinnoille sekä hyönteisten ilmaputkiin sekä myös mm. nisäkkäiden keuhkoihin. Tämä on yksi hankkeen haasteista Viiankiaavalle.

4 Eurofins Ahma Oy 2020b. Viiankiaavan Natura-alueen malminetsinnän Natura-arviointi 2020, Viiangin hanke.

5 Vertailun vuoksi litiumia on havaittu haitta-aineena Kittilän ja Talvivaran kaivoksilla. Talvivara-Terrafamen vireillä olevan ympäristölupahakemuksen liite 39 osoittaa haitallisia pitoisuuksia harvinaisia koskien maametalleja, bromidia ja tantaalia.Kasvavien bromi- ja REE-aineiden pitoisuuksien lisäksi PSAVIn määräämässä Terrafamen laajassa tarkkailussa 2019 havaitaan akuutisti haitallisia määriä toriumia (kaksi mittausta 50-60 mikrog/L) sekä yksi yli 900 mikrog/L talliummäärä.

6 Vesihallitus_1971 tiedotus_A1.pdf

7 CRC Handbook of Chemistry & Physics – online

8 Atlas, R.M. 1984. Microbiology. Fundamentals and application. Macmillan Publishing Company, New York.

9 Heitto, L., Heitto, A., Torssonen, J. & Hakalehto, E. 2015. Effect of sulphate concentration on phosphate mobilization from lake sediment – an experimental study. Journal of Environmental Indicators 9: 39-40 http://scholar.uwindsor.ca/cgi/viewcontent.cgi?article=1046&context=icei2015.

10 Sulfidin pelkistyksen sivutuotteena osa pelkistävistä mikrobeista muuttaa epäorgaanisen elohopean metyylielohopeaksi, joka kulkeutuu paremmin mm. kalaan ja on sitä myrkyllisempää, jolloin kalan elohopeapitoisuus voisi ylittää ympäristölaatunormin (0,2 mg/kg) tai ihmisravinnon raja-arvon (0,5 mg/kg ja hauessa 1 mg/kg). Metyloitumisen mekanismismi tunnetaan jo aika hyvin (Li, J-h., Purdy, K.J., Takii, S. & Hayashi, H. 1999. Seasonal changes in ribosomal RNA of sulfate-reducing bacteria and sulfate reducing activity in a freshwater lake sediment. FEMS Microbiology Ecology 28: 31-39 sekä Gilmour, C.C., Elias, D.A., Kuden, A.M., Brown, S.D., Palumbo, A.V., Schatt, C.W. & Wadl, J:S: 2011. Sulfate-reducing bacterium Desulfovibrio desulfuricans ND132 as a model for understanding bacterial mercury methylation. Applied Environmental Microbiology 77: 3938-3951). Vaikutukset pelkästään yvassa mainituista sulfaattipäästöistä voivat johtaa vesien kemiallisen ja ekologisen tilan heikkenemiseen vaikutuksina kalojen elohopeana ja esimerkiksi piileviin, ks. myös Lapin kaivoskeskittymän kumulatiivisten ympäristövaikutusten arviointi ja hallinta (Lapin Kaiku) https://www.syke.fi/hankkeet/lapinkaiku . Päästöaineiden puuttumisen ja vesien kerrostumisen vuoksi (Emmy Hämäläinen, E. Opinnäytetyö Kittilän kaivos, Savonia https://www.theseus.fi/handle/10024/91769) epävarmuudet ovat suuria

11 Poikkeustilanteiden mitoituksessa harvinaisiksi tilanteiksi on arvioitu sellaisia, jotka toistuvat vuosittain 5-10 % todennäköisyydellä. Jos kaivos on toiminnassa 30v, toteutuu 10 % vuosittaisella todennäköisyydellä oleva tapahtuma 96 % todennäköisyydellä ja 5 %:kin 79 % todennäköisyydellä. Pitäisi tarkastella myös paljon harvinaisempia tapahtumia.

 

Lisätietoja