Ilmastovuosikertomuksesta käy ilmi, että Suomen päästövähennystavoitteiden ja suunniteltujen keinojen välillä on yhä 15 Mt hiilidioksidiekvivalentin kuilu. Luonnonsuojeluliiton mielestä vuosikertomus on parannus edelliseen, mutta mielestämme seuraavassa tulisi käsitellä tasapuolisesti kaikkia sektoreita.
Tärkeiden luonto- ja virkistysarvojen ohella kosteikoista löytyy myös monipuolista kulttuuriperintöä, kirjoittavat Sallamaria Tikkanen ja Päivi Kankkunen Museovirastosta.
Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo lausunnossaan, että uusiutuvien energian tuotantolaitosten lupamenettelyjen jouduttaminen on tavoitteena hyvä, mutta nykyisellä hallituksen esityksellä ei saavuteta haluttuja tavoitteita ilmastopäästöjen vähentämisestä. Lupaviranomaisille asetetut sitovat määräajat voivat myös heikentää lupamenettelyjen laatua ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia lupamenettelyssä.
Osana maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta kehitetään digitaalisten kaavojen tietomalleja. Se on lähtökohtaisesti askel eteenpäin vaikka luontoasioiden ja osallistumisen koodeja täytyy vielä monipuolistaa.
Vesistölähettilään tehtävävihkoon on kerätty monipuolisia vesistöihin liittyviä tehtäviä, joiden avulla jokainen voi tutustua oman lähivetensä tilaan ja seurantaan. Vihkosta on apua myös muun muassa vesistöteemaisen opintopiirin järjestämisessä.
Rahkasammalesta povataan isoa vientituotetta. Sitä mainostetaan ekologisuudella ja nopealla uusiutumisella. Mainoslauseet eivät kuitenkaan vastaa todellisuutta. Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen kertoo, miksi.
Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa esitystä yksityisten luonnonsuojelualueiden kiinteistöverovapaudesta ja katsoo, että verovapaus tulisi ulottaa koskemaan myös valtion luonnonsuojelualueita sekä kaikkia eri luonnonsuojelualueilla sijaitsevia rakennuksia ja rakennuksia.
EU pyrkii pistämään ns. konfliktimineraaleja järjestykseen asetuksella, jonka hallitus toteuttaa Suomessa lailla. Kaikkia ongelmia se ei ratkaise, joten jatkossa tarvitaan muitakin ohjauskeinoja.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yksi osa on rakentamisen vastuiden kehittäminen. Luonnonsuojeluliiton näkökulmasta kyselyssä esitetyt ideat olivat hyviä, mutta takuuaikaa pitäisi pidentää 5 vuodesta ja valvoja määrätä pakolliseksi.
Suomen luonnonsuojeluliitto torjui jättiputkea yhteensä 5,6 hehtaaria eli lähes kahdeksan jalkapallokentällistä kuluneena kesänä yhdessä Varsinais-Suomen kuntien kanssa. Samalla asukkaille annettiin tietoa jättiputkien ja muiden haitallisten vieraslajien luonto- ja terveysvaikutuksista.
Yrttiterapeutti Henriette Kress esittelee muutaman soilta löytyvän hyötykasvin. Näillä resepteillä saat apua niin yskään kuin ruuansulatusvaivoihin - muista kuitenkin kerätä kasveja vastuullisesti!
Metsähallitus on julkistanut uuden arvion saimaannorppakannasta. Karkea arvio vuoden 2020 kannan koosta on noin 420–430 norppaa, eli kasvua aiempaan on noin 15–20 yksilöä. Kyseessä on talvikanta 2019-2020. Luvuissa ei siis näy viime talven huonojen pesimäolosuhteiden vaikutus, muistuttaa saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen.
Luonnonsuojeluliitto kannattaa rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta tehdyn lain luonnosta. Jatkotyössä kannattaa varmistaa hallinnon voimavarat ja kehittää vakuutuksia, jotka ovat ensisijainen korvausmuoto.