Hallituksen esitys laiksi konflik­ti­mi­ne­raa­leis­ta

HE 203/2020 vp

FT Jari Natunen

Suomen luonnonsuojeluliitto ry

TaV kirjallinen asiantuntijalausunto 10.11.2020

Hallituksen esitys laiksi konfliktimineraaleista

EU-asetuksen toimeenpaneva laki on askel eteenpäin. Asiaan liittyy kuitenkin joukko ongelmia, joiden takia konfliktimineraalien valvontaa tulee kehittää tämän jälkeenkin. On myös muita ohjauskeinoja, joilla asiaa voidaan edistää säädösten ohella.

Tausta: kaivosalan haasteena ovat laajat ja pitkäaikaiset ongelmat – myös meillä

Metallikaivostoimintaan liittyy merkittäviä ympäristöön, ihmisoikeuksiin, luontoarvoihin ja kestävään kehitykseen liittyviä kaivoskonflikteja usein myös EU:ssa ja Suomessa. Kaivoshankkeilla on usein ristiriitoja esimerkiksi EU:n vesipuite- ja kaivannaisjätedirektiivien kanssa, varsinkin kun tarkastellaan toiminnan ympäristövaikutuksia kaivoksien sulkemisen jälkeen.

Metalli- ja sulfidimineraalikaivosten suurimmat ongelmat johtuvat kaivosjätteistä tulevista päästöistä, jotka voivat jatkua hyvinkin kauan kaivoksen sulkemisen jälkeen. Hapan kaivosvuoto voi jatkua jopa tuhansia vuosia, kuten tiedetään vanhoista roomalaisen kaivoksista. Ruotsin Riksrevisionen totesi sufidimineraalien kaivostoiminnan taloudelliseksi riskiksi valtiolle ja haitat jopa vuosituhantisiksi¹.

Ilmiö tunnetaan myöa Suomen vanhoilta hylätyiltä kaivoksilta. Nykyisten jättikaivosten, kuten Terrafamen, Kevitsan sekä suunniteltujen Soklin ja Hannukaisen, jätemäärät ja ongelmat olisivat niihin nähden jopa tuhatkertaisia.

Soveltamisala

Lakiesityksen tärkein metalli on kulta, mutta muuten lakiesityksessä metallit on rajattu pääosin vähemmän merkityksellisiin (tina, tantaali ja wolframi). Vastaavia ongelmia liittyy kuitenkin useisiin muihihinkin metalleihin ja mineraaleihin. Ainakin koboltti ja muut kaupallisesti merkittävät metallit pitäisi lisätä listalle. Myös laitonta ja epäeettistä timanttikaivostoimintaa pitäisi selvittää (ns. ”veritimantit”).

Due diligence -prosessin haasteet

Tuotantoketjujen valvominen (due diligence -prosessit) voivat olla puuttellisia kehitysmaissa, kuten Kongon demokraattisen tasavallan alueella. Tuotantoketjujen loppupäässä tapahtuva valvonta on vaikeaa ja kallista. Yksinkertaisempaa olisi määrittää konflikteihin ja ihmisoikeusloukkauksiin liittyvät kaivokset sekä lähettää tarkkailijoita selvittämään niiden asiakkaat ja toimitusketjut. Tarkkailussa merkittävä rooli voi olla kansalaisjärjestöillä. Tämä tuodaan esiin myös EU:n komission asiaan liittyvässä suosituksessa². Viittaus tähän ohjeeseen olisi syytä liittää lain perusteluihin.

Konfliktimineraalit löytävät usein tiensä tuotantoon esimerkiksi Aasiassa ja ne tuodaan EU:hun valmiina tuotteina. Due diligence -prosessin tulisi siten ulottua kuluttajatuotteisiin. Metallien suhteellinen hinta ja due diligence -prosessien kustannukset ovat pienimmät kuluttajatuotteiden tasolla. Elektroniikkateollisuus on menossa tähän suuntaan, ja on syytä selvittää säätelyn suhde syntyvään tuotetason säätelyyn.

Muita ohjauskeinoja

Konfliktialueille vietävien kaivoskoneiden viennin sääntely ja valvonta voisi olla toimintaa, jota säätelemällä voitaisiin saada aikaan suuri vaikutus. Suomen Outotech-Metso on keskeinen teknologian toimittaja maailmanlaajuisesti.

Toisaalta myös Sveitsistä operoivien kauppayhtiöiden kuten Trafiguran parempi valvonta vähentäisi ihmisoikeusongelmia. Trafigura on on myös suomalaisen Terrafamen sijoittaja ja raaka-aineiden välittäjä.

Konflikteihin ja niiden syihin tulee puuttua myös muilla poliittisilla ja kehitysyhteistyön keinoilla. Konfliktimineraalit voivat viedä myös laillista kaivosyritystoimintaa konfliktialueelta ja siten alueen ihmisten toimeentuloa.

Viitteet

¹ Gruvavfall – Ekonomiska risker för staten (RiR 2015:20). https://www.riksrevisionen.se/rapporter/granskningsrapporter/2015/gruvavfall—ekonomiska-risker-for-staten.html

² KOMISSION SUOSITUS (EU) 2018/1149, annettu 10 päivänä elokuuta 2018, ei-sitovista suuntaviivoista konfliktialueiden ja korkean riskin alueiden ja muiden toimitusketjun riskien tunnistamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/821 nojalla

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32018H1149&from=EN

Lisätietoja

• NEMO-kaivoshankkeen asiantuntija, FT Jari Natunen, p. 040 952 7815, jari.natunen a sll.fi