Liisa Toopakka: Selkeä aikataulu turpeen energiakäytön alasajolle on kaikkien etu

Turveyrittäjät ja turvealan etujärjestöt ovat viime aikoina kertoneet mediassa alan vaikeasta tilanteesta. Yrittäjien sopimuksia on sanottu irti, ja turpeen ottoon tarkoitetuissa soissa ja kalustossa on kiinni suuria summia. Samaan aikaan lohduttoman leuto alkutalvi tuo ilmastonmuutoksen seurauksia taas näkyväksi. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on kutsunut toimintaamme ilmastokatastrofin kynnyksellä itsetuhoiseksi ja kehottanut valtiota julistamaan ilmastohätätilan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vaatinut Suomeakin vastaamaan nuorten syytöksiin riittämättömistä ilmastotoimista, ja YK:n tuoreen ilmastoraportin mukaan olemme 3 asteen lämpenemisen tiellä.

Turpeen käytön väheneminen on jätetty esimerkiksi verotuksen ja päästökaupan hintaohjauksen varaan, ja tilanteen ennakoiminen on ollut vaikeaa.

Suomi on sitoutunut viisi vuotta sitten Pariisissa tehtyyn ilmastosopimukseen, jonka tavoite on rajoittaa lämpeneminen 1,5 asteeseen. Suomella on hieno tavoite olla maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio, ja siihen pääsemiseksi tarvitsemme nopeita ilmastotoimia nyt enemmän kuin koskaan. Meidän on päästävä irti fossiilisista polttoaineista ja löydettävä uusia tapoja tuottaa puhtaampaa energiaa. Turpeen poltto ja kaikkien turvemaiden päästöt vastaavat yhteensä yli viidennestä koko Suomen päästöistä. Esimerkiksi energiantuotannossa turpeella on suhteessa korkeat päästöt siitä saatavaan hyötyyn nähden. Turpeen käyttö on lopetettava mahdollisimman pian.

Luonnonsuojeluliitto on esittänyt turpeelle exit-strategiaa jo kymmenen vuotta sitten. Olisiko yrittäjien tilanne helpompi, jos päätös ja aikataulu turpeesta luopumisesta olisi tehty jo aiemmin? Nyt turpeen käytön väheneminen on jätetty esimerkiksi verotuksen ja päästökaupan hintaohjauksen varaan, ja tilanteen ennakoiminen on ollut vaikeaa. Selkeät päätökset turpeen tulevaisuudesta toisivat selkeyttä myös yrittäjille, ja huomio voitaisiin kiinnittää esimerkiksi alueellisten siirtymäsuunnitelmien laatimiseen. Näiden avulla varmistettaisiin, että ihmisten toimeentulosta pidettäisiin huolta. EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta varoja on mahdollista kohdistaa esimerkiksi pieninvestointeihin, uudelleenkoulutukseen, eläköitymiseen ja muutosturvaan.

Turvetta tulisi korvata ilmasto- ja ympäristönäkökulmasta kestävillä vaihtoehdoilla. Puun energiakäytön verotus ja polttoon perustumattomien vaihtoehtojen tukeminen tekisivät vähäpäästöisemmästä energiasta kilpailukykyisempää. Esimerkiksi kivihiilestä luopuville yrityksille on tarjolla investointituki polttoon perustumattomiin uusiutuviin energiamuotoihin siirtymiseksi, ja vastaava voitaisiin ottaa käyttöön myös turpeesta luovuttaessa.

Lue lisää turpeesta.

Liisa Toopakka
kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija