Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Luon­non­suo­je­lu­liit­to: Alueelliset metsäohjelmat heikentävät mo­ni­muo­toi­suut­ta, vesiä ja hiilinieluja

Luonnonsuojeluliiton liittovaltuusto on tyytymätön alueellisiin metsäohjelmiin. Metsäohjelmat keskittyvät edelleen turvaamaan vain metsäteollisuuden etuja. Osa ohjelmien tavoitteista heikentää monimuotoisuutta ja vesien tilaa sekä on Suomen hiilineutraalisuustavoitteen 2035 vastaisia.

Metsäpalstan rajaa merkitsevä nauha. Kuva: Jani Seppänen / Vastavalo
Kuva: Jani Seppänen / Vastavalo

Luonnonsuojeluliiton mielestä uudet alueelliset metsäohjelmat 2020–2025 eivät toteuta keskeisiä kotimaisia ja kansainvälisiä ympäristötavoitteita. Niissä ei esitetä riittäviä keinoja monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi, vesistökuormituksen vähentämiseksi ja hiilineutraalin Suomen saavuttamiseksi vuonna 2035. Alueellisten metsäohjelmien viisivuotiskaudella hukataan kolmasosa siitä ajasta, minkä kuluessa Suomen pitäisi saavuttaa tavoitteensa. On myös huolestuttavaa, että metsäviranomaiset ohjelmatyössään eivät toimi linjassa Suomen virallisten hiilineutraalisuustavoitteen kanssa.

Monimuotoisuutta heikentäviä tavoitteita ovat esimerkiksi avohakkuiden ja puun polton lisääminen. Metsäluontoa ja hiilivarastoja turvaavia keinoja olisivat sen sijaan olleet jatkuvan kasvatuksen tavoitteellinen lisääminen ja ojituksista luopuminen, kantojen ja järeän puun hakettamisen lopettaminen, hakkuumäärien laskeminen ja metsien kiertoajan pidentäminen.

Vesiensuojelutoimia ja ennallistamista pidetään monessa ohjelmassa sinänsä myönteisinä asioina. Tavoitteet ovat kuitenkin minimaalisia. Esimerkiksi Pirkanmaan alueellisessa metsäohjelmassa vesiensuojelutoimia aiotaan toteuttaa ohjelmakaudella viidellä kohteella ja elinympäristöjen ennallistamista kolmella kohteella (yhteensä 5 hehtaaria vuodessa). Samalla tavoitellaan ”suometsien hoidon” kunnostusojitusalan kaksinkertaistamista 1700 hehtaariin, vaikka tuoreiden tutkimusten mukaan metsäojitusten vesistökuormitus on kuitenkin merkittävästi aiempia arvioita suurempaa.

Ohjelmissa keskitytään nuorten metsien hiilensidontaan ja tuhkalannoitukseen. Niissä ei kuitenkaan oteta huomioon avohakkuissa poistuvaa puuston ja maaperän hiilivarastoa tai metsätalouden vesistökuormituksen kautta tapahtuvaa hiilivuotoa.

Ohjelmat keskittyvät metsätalouden taloudellisen kestävyyden turvaamiseen ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden kustannuksella. Esimerkiksi laajojen avohakkuiden ja lintujen pesimäaikana tapahtuvien kesähakkuiden lisääminen ei edistä hakkuiden yleistä hyväksyttävyyttä.

Luonnonsuojeluliiton mielestä kansallinen metsästrategia 2025 täytyy päivittää viipymättä tukemaan valtakunnallista hiilineutraalisuuden ja luonnon monimuotoisuuden sekä vesiensuojelun tavoitteita. Nämä tavoitteet tulee nostaa korostetusti esiin alueellisten metsäohjelmien jalkauttamisessa ja seuraavien ohjelmien valmistelussa.

Metsäsektori ei voi olla muusta yhteiskunnasta erillinen taho. Laajempi yhteistyö luonnon hyväksi on myös metsänomistajien etu.

 

Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme vanhin ja suurin ympäristöjärjestö. Liiton valtuusto antoi tämän julkilausuman kokouksessaan 14.–15.11.2020. Kokous järjestettiin pääosin etäyhteyksillä.

Lisätietoja:

• liittovaltuuston puheenjohtaja Riitta Lunti, p. 050 3689 829, riitta@lunti.fi

• liittohallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä, p. 040 722 9224, harri.holtta@sll.fi

• suojelupäällikkö Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

• Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin aluesihteeri Anne Hirvonen, p. 045 233 6356, anne.hirvonen@sll.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa