Kommentit Helsingin Lapinlahden alueen kehittämiseen

Selvitystä laatii Sirkku Huisko yhdessä Eero Lundénin (Lundén Architecture Oy) sekä Markku Hietalan ja Mika Korhosen (Realidea Oy) kanssa.

1. Mikä roolinne on hankkeessa?

Vastaan SLL:ssä mm. rakennusperintölaista. Tuimme SLL:n Uudenmaan piirin toimistolta paikallisyhdistyksemme Helsyn toimia asiassa muun muassa vaikuttajaviestinnällä. Tuimme myös Helsinki-seuran rakennussuojelualoitetta koko alueesta.

Helsy on lähettänyt kannanoton kaupunkiympäristölle entisen Lapinlahden sairaalan puiston säilyttämisestä nykyisellään ilman lisärakentamista ja avoimena kaikille kaupunkilaisille, samoin nykyisen kaltaisen toiminnan ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin tukemisen puolesta. Helsy järjestää säännöllisesti luontoretkiä entisen sairaalan puistoon ja kartoittanut kasvillisuutta.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksellä on hyvä käsitys puiston luontoarvoista ja puistossa kasvavista uhanalaisista ja vaarantuneista lajeista, kasvustoista ja biotoopeista yhdistyksen kasviharrastajien ja biologien tekemien pienten kartoitusten ja useiden kasviretkien ansiosta. Arvokkaan kasvillisuuden säilyttäminen edellyttää pikaisesti tasokasta kasvikartoitusta ja lisäksi hyönteiskartoitusta, koska kasvit ja hyönteset liittyvät toisiinsa. Kartoitusten perusteella on mahdollista suunnitella missä ja miten kulutusta kannattaa vähentää esimerkiksi kulunohjauksella. Kulutus on kuitenkin suuri haaste puiston suuren suosio takia, jota ei ole mielekästä vähentää. Haasteen ratkaisemiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä, jossa Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on mielellään mukana.

Hotellihanke sijoittuisi yhden arvokkaan ja laajimman kasvillisuusalueen päälle tuhoten sen. Kasvien siirtäminen ei ole ratkaisu, koska ne tarvitsevat menestyäkseen suotuisat olosuhteet. Ympäristö vaikuttaa myös myös hyönteisten kuten kirvelilattakoin mahdollisuuksiin selvitä. Juho osaa sanoa tästä enemmän.

2. Mikä on tärkeintä Lapinlahdessa nykyään ja tulevaisuudessa?

Säilyttää se hyvinvoinnin keitaana, jossa puistolla ja luonnolla on tärkeä rooli. Tämän takia puisto tulee säilyttää kokonaan ja vaalia sekä sen puistomaisia osia että luontoarvoiltaan rikkaita kallioketoja ja niittyjä.

3. Miten koette ehdotuksen Lapinlahden kevät? Mitä hyvää mitä huonoa?

Uudet rakennukset tuhoavat arvokasta kasvillisuutta ja pienentävät kaikille avointa puistoa liikaa. Uusien rakennusten lisäksi niiden ympärille tulee rakennusten toimintaan liittyväää aktiviteettia, joka syö puistoa edelleen ja yksityistää sitä väistämättä.

Lapinlahden rennolle ja moni-ilmeiselle ilmapiirille, joka elvytti ja voimautti monia koronakeväänä, tuskin on tilaa siinä määrin kuin nyt kaupallisesti toimivan hotellin, palveluasumisen ja muun yritystoiminna rinnalla, jota ehdotus luonnostelee.

4. Miten kehittäisitte Lapinlahtea ympäristöineen?
   
   • Kuinka perusteellisesti korjataan?

Minimi on se, että rakennukset säilyvät ja korjaukset kunnioittavat vanhaa arkkitehtuuria. Puistoa tulee hoitaa kunnioittaen vanhaa suunnitelmaa ja lajeja, vanha alkuperäinen kasvillisuus sekä luonnon monimuotoisuus tulee säilyttää ja vaalia sitä.

1. • Kuka investoi?

Kaupunki, kiinteistön toimijat, rahoitusta tarvitaan myös muualta.

1. • Kuka omistaa?

Kaupunki.

1. • Kuinka rahoitetaan ?

Tätä pitää vielä pohtia, mutta kaupungin roolin tulee olla merkittävä.

1. • Kuka maksaa vuokran? Onko vuokra markkinaehtoinen? Tarvitaanko vuokratukia?

Vuokralaiset, sen lisäksi epäkaupallinen kaupunkilaisten hyvinvointia ja mielenterveyttä tukeva keskus tarvitse tukia.

1. • Kuka vastaa toiminnasta?

Lapinlahden Lähde ja Mieli ry pääasiassa.

1. • Voiko uudisrakentaa / lisärakentaa?

Ei Lapinlahden kevään ehdottamaa massiivista lisärakentamista.

1. • Liikenne ja liikkuminen?

Hyvä julkinen liikenne on jo olemassa.

1. • Arkkitehtuuri, puistotaide?

Entinen sairaala ja muut vanhat rakennukset kunnostetaan arkkitehtuuria ja alueen henkeä kunnioittaen.

Puisto on suunniteltu alunperin terapeuttiseksi ympäristöksi, joka voimautti monin tavoin mielisairaalan potilaita. Esikuvana ovat olleet vastaavat eurooppalaiset mielisairaaloiden puistot ja puutarhat. Puisto tulee säilyttää samassa käytössä.

1. • Luontoarvot?

Luontoarvoiltaan tärkeimpiä ovat kalliokedot ja niityt. Myös vanha puusto ja pensaat ovat tärkeitä. Kulutuksen lisääntyessä on mietittävä, miten ne on mahdollista säilyttää. Päämääräksi on hyvä ottaa luonnon monimuotoisuuden lisääminen kuten kaupungin puistojen ja luonnon hoidossa on muutenkin tänään. Hyönteiset ja kasvit liittyvät toisiinsa monimutkaisella tavalla. Siksi kasvien siirtäminen ei tule kyseeseen.

Alueen asemakaavamuutoksen selostuksesssa 2011, ja varsinkin Hemgårdin ”Lapinlahden sairaalan puistoalua” 31 s.,2004 on puistoa, sekä sen puistomaisempaa osaa sekä luonnonmukaisempaa osaa käsitelty hyvin tarkasti ja monipuolisesti. Sen jälkeen on ”tullut” mukulakirvelillä elävä kirvelilattakoi (Depressaria chaerophylli) ja ehkä jotkin muuta (?). Myös lisää kulumista kallioilla, ja mahdollisesti joku kasvi on saattanaut hävitä, mutta pääsääntöisesti tilanne ei ole paljon muuttunut.

Se mitä ei haluta ymmärtää on että alueen eteläosa on tärkeä osa kokonaisuutta. Se on osa rakennettua englanitalistyyppistä puistoa ja ihmisen muokkaamaa kulttuurimaisemaa. Koska ”tohtoreiden puutarha” oli sairaalarakennuksen eteläpuolella suurimmaksi osaksi jo menetetyillä alueilla, niin juuri täältä löytyy kasveja jotka ovat tohtoripuutarhojen viljelyjäänteitä ja karkulaisia, nykyään osa luonnonkasvillisuutta. Myös aĺueen herkkä kallioketokasvillisuus löytyy alueen eteläpuoliskolta. Kun suuri osa alueesta on jo ennestään hävitetty niin ainakin kokonaisuuden ja arvokasvillisuuden takia puiston eteläosaan ei tulisi koskea. eikä sitä saisi pienentää metrilläkään.

1. • Voiko alueelle sijoittua uusia toimintoja, mitä/miten?

Toimintoja on jo nyt paljon, niitä kannattaa tietenkin aina jalostaa. Parasta olisi, jos kaupunkilaiset kokevat paikan avoimeksi kaikille ja rohkaisevan osallistumaan ja toteuttamaan ennakkoluulottomasti omia lyhyitä projekteja oli sitten kyse taiteesta, liikunnasta, luontoretkistä, keskusteluista tai vertaistuesta

5. Miten ratkaisisitte tilanteen?

Kaupunki kokoaa selvityksen jälkeen toimijoita yhteen.

6. Mitä muuta tulee mieleen?

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys kertoo mielellään omassa haastattelussa näkemyksistään Lapinlahden entisen sairaalan kehittämisestä: Riitta Malve, Antti Halkka, Christina Lindén, Leena Mikola.

Lisätietoja