Paloma Hannonen: Luon­non­suo­je­lu­työ tuottaa tuloksia, joista voimme kaikki nauttia

Suomessa on upeaa ja ainutlaatuista suoluontoa, joka kutsuu tutkimaan ja retkeilemään. Samalla suolla kannattaa käydä eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Se on vähän kuin aikamatkustamista. Valo tulee eri kulmista, kukat kukkivat ja katoavat, linnut pysähtyvät muuttomatkallaan ja pulputtavat keväisin soitimella. Syksyllä suolta voi löytää kultaisia lakkoja ja kirpeitä karpaloita. Omaa lempipuuhaani on pukea päälle vedenpitävät vaatteet, köllähtää pehmeään mättääseen, sulkea silmät ja antaa ajatusten puhdistua.

Suomen luonnonsuojeluliitto on vuosien saatossa kamppaillut useiden soiden säilyttämisen puolesta. Monet uhatut suot ovat saaneet siten jatkoaikaa tai suojeltu pysyvästi. Kaksi tällaista turpeen kaivulta suojaan saatua suota ovat Kurkisuo Hyvinkäällä sekä Viurusuo Outokummussa.

Kurkisuo on Uudenmaan laajimpia yhtenäisiä suo- ja metsäalueita. Alueellisesti tämä yli 700 hehtaarin suuruinen suo on harvinaisuus, joka osaltaan puskuroi Vantaanjoen tulvimista. Kurkisuolla on uhanalaisia kasveja, hyönteisiä ja luontotyyppejä ja monipuolinen linnusto. Suolla pesii muun muassa kurki ja kapustarinta.

Suo on aiemmin ollut Vapon omistuksessa ja mikäli suo olisi päätynyt turpeen kaivualueeksi ja turve poltettavaksi, noin 1,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia olisi vapautunut ilmakehään. Vapo oli perustamassa alueelle yli 200 hehtaarin kokoista turpeenkaivualuetta, jota vastustivat niin paikallinen luonnonsuojeluyhdistys kuin kunnatkin. Valtio osti Kurkisuon ja suojeli sen vuonna 2012, ja suo on näin ollen säästynyt retkeilykohteeksi ja luonnon monimuotoisuuden tyyssijaksi.

Viurusuo Outokummussa tuli myös suojelluksi vuonna 2012, kun ympäristöministeriö osti suon Vapolta suojeluun. Viurusuo on pääosin luonnontilainen viettokeidassuo, ainoa kaltaisensa eheä suokokonaisuus Outokummun alueella. Paikan lammet on luokiteltu  luonnonsuojelullisesti ja kalataloudellisesti arvokkaiksi pienvesiksi. Alueella elää muun muassa erityisen suojelun kohteena oleva viitasammakko.

Vapo suunnitteli Viurusuolle 379 hehtaarin suuruista turpeenkaivualuetta, mutta ympäristöluvat kumottiin useampaan kertaan hallinto-oikeudessa. Vuosien kamppailun tuloksena Viurusuo on  turvassa, ja myös ihmiset voivat nauttia alueen retkeilymahdollisuuksista.

Suomen suoluonto on uhanalaista eikä yhdenkään suoluontotyypin tilanteen arvioida paranevan ilman toimia. Soiden suojelua on lisättävä ja turpeen kaivu lopetettava. Suojelutyön tuloksista kannattaa pysähtyä nauttimaan, sillä työtä on vielä edessä.

Paloma Hannonen
Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija

Lisätietoja