Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Euroopan komission tiedonanto Vuoteen 2030 ulottuvasta bio­di­ver­si­teet­ti­stra­te­gias­ta – Luonto takaisin osaksi elämäämme

EU:n biodiversiteettistrategia on hyvä, mutta Suomen kannassa siihen on vielä parannettavaa maa- ja metsätaloudessa. Näin totesimme lausunnossamme edukunnan ympäristövaliokunnalle.

Suomen luonnonsuojeluliiton valtuusto päätti kaksipäiväisen kokouksensa ihastelemalla Oriveden kampuksen pihapiirin kukkaniittyjä. Kuva: Matti Nieminen

E 84/2020 vp

Erityisasiantuntija Tapani Veistola

Suomen luonnonsuojeluliitto ry

YmV 9.9.2020

Euroopan komission tiedonanto Vuoteen 2030 ulottuvasta biodiversiteettistrategiasta – Luonto takaisin osaksi elämäämme

Keskeinen haaste Suomen kannassa on biodiversiteettistrategian suhde metsästrategiaan ja yhteiseen maatalouspolitiikkaan (CAP ja Pellolta pöytään -aloite). On tärkeää, että biodiversiteettistrategian tarpeet otetaan huomioon näillä sektoreilla.

Metsät

EU:lla on ympäristöasioissa vahva toimivalta, joka koskee metsiäkin. Tästä osoituksena ovat mm. LULUCF-asetus, metsästrategia ja uusiutuvan energian direktiivi.

EU:n viimeisten vanhojen metsien suojelu on oleellinen kysymys metsäluonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ja kuuluu EU:n toimivaltaan. EU:n yhteinen linjaus asiasta on tervetullut ja turvaisi metsäluontoa eri puolilla unionia nykyistä vahvemmin.

Luonnonsuojeluliitto kannattaa suojelussa ja ennallistamisessa priorisoituja toimia eri maiden lähtökohdat huomioiden, mutta huomauttaa, että pelkkään vapaaehtoisuuteen perustuvat toimet eivät ole riittäneet pysäyttämään monimuotoisuuden katoa. Näin ollen kategorista rajausta ei tule tehdä, mikäli monimuotoisuuden kato halutaan aidosti pysäyttää.

On tärkeää, että Suomi tukee lisätoimia maailman metsien suojelemiseksi. Maa- ja metsätalousvaliokunta kannatti aiemmassa lausunnossaan yritysten huolellisuusvelvoitteen kehittämistä, mikä onkin osa Marinin hallitusohjelmaa. Tämä ei kuitenkaan näy Suomen kannassa.

Maatalous

CAPissa on hyviä keinoja ja voimavaroja ratkaista monimuotoisuuden haasteita. Huomattakoon, että EU:n budjettipäätöksessä Suomen saamat maastaloustuet tulevat kasvamaan nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna. Maataloustuottajat saavat koko tukisumman – noin 2 miljardia euroa vuodessa. Nyt on kyse vain siitä mihin toimiin heitä kannustetaan.

On tärkeää, että Suomi tukee tavoitetta luomuoalan kasvattamiseksi 25 prosenttiin. Tämä tukee Suomen omia mahdollisuuksia lisätä luomualaa. Luomutavoite voisi olla korkeampikin, kuten 30 % (Future Nordic Diets, Kestävän maatalouden tiekartta). Luomun edistämiseen eivät riitä perusmuistiossa korostetut markkinaehtoiset keinot, vaan luomua tulee tukea CAPista.

Suomen tulee kannattaa maataloudessa ekologisten ei-tuottavien alojen EU:n 10 % tavoitetta eikä tämän ohjelmakauden varsin vapaaehtoista 5 % tavoitetta. Vapaaehtoisuus johti Suomessa tällä ohjelmakaudella siihen, että 5 %:n tavoitetta ei edes käytetä ekologiseen alaan kuin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Näin hyöty maatalousympäristön uhanalaisille lajeille on jäänyt hyvin pieneksi.

Hiilipitoisten ekosysteemien kestävä käyttö, suojelu ja ennallistaminen on avainasemassa maankäyttösektorin päästöjen hillinnässä ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, näin myös Suomessa. Lisäksi positiivisia vaikutuksia saataisiin myös luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin. Toimia kannattaa tehostaa koko EU:ssa.

Suomen tulee tukea EU:n kemikaalien vähentämisen määrällisiä tavoitteita.

Lisätietoja

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, hanna.aho (a) sll.fi, p. 040 628 9495 (metsät ja ilmasto)

Tapani Veistola, erityisasiantuntija, tapani.veistola (a) sll.fi, p. 0400 615 530 (yleistä, maatalous)

Lisätietoja

Suojeluasiantuntija Hanna Aho

Jaa sosiaalisessa mediassa