Luon­non­suo­je­lu­lii­ton kommentteja Århusin sopimuksen maaraporttia varten

14.8.2020

Ympäristöministeriölle

Viitaten kommenttipyyntöönne VN/14464/2020

Luonnonsuojeluliiton kommentteja Århusin sopimuksen maaraporttia varten

Yleistä

Kansainvälisesti verrattuna Suomi on epäilemättä Århusin sopimuksen toimeenpanon kärkimaita. Kansalaisten tiedonsaannissa, osallistumisessa ja muutoksenhakuoikeudessa on kuitenkin yhä eräitä puutteita.

Viime maaraportissa todettiin: ”Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) on kommenttinaan tuonut esille erinäisiä viimeaikaisia ympäristölainsäädännön muutoksia, joiden seurauksena on SLL:n mukaan konkreettisesti aiheutunut heikennyksiä kansalaisten osallistumiselle ympäristöasioissa. SLL tuo esille muun muassa valitusmaksujen nousun, valtion viranomaisten valitusoikeuksien vähentämisen ja luvanvaraisuustason alentamisen.” Näin voi nytkin sanoa.

Tässä muutama huomioita viimeaikaisista muutoksista, jotka liittyvät tiedonsaantiin, osallistumiseen ja muutoksenhakuun 15.3.2017 jälkeen. Luettelo ei ole tyhjentävä.

1 Tiedonsaantioikeus

Lausuntoaineistojen ja kuulutusten puutteet. Aluehallintovirastojen Lupa-tietopalvelu on varsin kehittynyt, mutta siellä ei aina ole kaikkia liitteitä ja selvityksiä. Muistutus- ja valitusajat ovat suhteellisen lyhyitä. Joskus käy niin, että huomaa kaivata jotain liitettä vasta viikkoa ennen määräaikaa. Silloin voi olla liian myöhäistä enää pyytää lisätietoa AVI:lta tai joltain muulta, kun niidenkin vastausajat ovat pitkähköjä. Lausuntoaikojen pitäisi alkaa vasta siitä, kun AVIn järjestelmässä on ladattavana kaikki tiedot tai sitten pitäisi järjestää täydennyskuulemisia (joita joskus tehdäänkin).

– AVIn sivut ovat kuitenkin paremmat kuin TUKESIn, joilta on vaikea löytää vireillä olevia kuulutuksiakaan. Suurimpia puutteita aineistojen saamisessa on kuntien sivuilla.

Salatut asiakirjat. Toiminnanharjoittajat ovat yrittäneet yhä enemmän salata asiakirjoja (esim. Kemijoki Oy ja jokihelmisimpukkainventointien tulokset ja eräät kaivoshankkeet).

2 Osallistumisoikeus

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 21.4.2017 (230/2017)

Ympäristöministeriöltä poistettiin maakuntakaavojen vahvistustehtävä ja kaikki rakentamisen poikkeusluvat siirtyivät ELY-keskuksilta kunnille. Myös ELY-keskusten kaavojen ohjaustehtävä poistettiin ja niiden valitusoikeutta kavennettiin. Kaavoitukseen tehtiin myös useita muita ympäristöä uhkaavia muutoksia: yleiskaavaa voi käyttää rakennuslupien myöntämiseen aiempaa laajemmin, asemakaavalla voidaan ohittaa vanhentuneeksi katsottava yleiskaava, vapaa-ajan asunnon voi muuttaa pysyvään asuinkäyttöön aiempaa helpommin, vähittäiskaupan suuryksiköiden rajoitukset kevenivät ja maisematyölupaa puiden kaatamiseen ei enää voi antaa uusien yleiskaavojen M-alueille.

– Yhdessä nämä muutokset heikentävät kaavoituksen ja rakentamisen suunnitelmallisuutta, ympäristön ja haitankärsijöiden asemaa sekä vaikeuttavat päätösten valvontaa.

– Lisäksi käytännön kaavoituksessa on ongelmia esimerkiksi luontoselvityksissä. Joskus yleiskaavavaiheessa jätetään luontoselvitykset tekemättä ja vedotaan siihen, että ne tehdään kaavoitusvaiheessa. Asemakaavaa laadittaessa todetaan, että tukeudutaan yleiskaavan selvityksiin. Lisäksi jos selvitykset tehdään, yleensä jää puuttumaan vaikutusten arviointi. Asiakirjoissa tulisi sanoa, miten kaavan laatua, hyvyyttä tai huonoutta ja eri vaihtoehtoja, arvioidaan.

Kaivoslakiin tehtiin vuonna 2019 muutoksia, joka sallivat ympäristöselvityksiä joissakin tapauksissa nykyistä myöhemmin: Laki kaivoslain 32 ja 34 §:n muuttamisesta (578/2019). Tämä heikentää haitankärsijöiden asemaa.

Lupia on muutettu ilmoituksiksi tai rekisteröinneiksi mm. ympäristönsuojelulaissa. Tällöin osallistuminen ja muutoksenhakumahdollisuudet heikkenevät. Nykyään tällaiset päätökset ovat usein voimassa toistaiseksi tai pitkiä aikoja. Etukäteisvalvonnasta siirrytään enemmän epävarmempaan jälkivalvontaan.

Eri prosessien yhdistäminen ilman pidempiä lausuntoaikoja. Eräissä tapauksissa ympäristövaikutusten arviointi ja kaavoitus voidaan kuuluttaa nyt samaan aikaan. Samoin eri lupien yhteiskäsittelyä on mahdollistettu (ns. yhden luukun laki). Tämä vähentää lausuntokertoja, ja asioiden ja asiakirjojen laajuus voi kasvaa ilman entistä pitempiä lausuntoaikoja.

Maamme suurin vaikuttamismahdollisuuksien aukko on metsänkäyttöilmoituksissa. Ne pitää tehdä lain mukaan 10 päivää ennen hakkuita. Aika on niin lyhyt, että niihin on käytännössä hyvin vaikea ympäristöhallinnonkaan puuttua edes luonnonsuojelulain rikkomusten estämiseksi. Metsänkäyttöilmoituksista ei pyydetä lausuntoja edes naapurilta eikä niistä synny valituskelpoisia päätöksiä. Suomesta on kaksi kolmasosaa metsää, joten metsälain puutteet ovat kaikkien merkittävimmät.

Työryhmät. Valtionhallinnolla on yhä valmistelutyöryhmiä, joihin ympäristöjärjestöjä ei aina kutsuta. Puutteita on yhä varsinkin MMM:n (esim. metsälain ja metsätuholain arvionti), LVM:n (väylälainsäädäntö) ja TEM:n (monet ilmasto- ja energiaprosessit) toimialalla.

3. Muutoksenhakuoikeuden puutteita

Muun muassa kaavoituksessa ELY-keskusten toimivaltaan tehdyt rajaukset ovat siirtäneet kaavojen sekä rakennus- ja poikkeuslupien laillisuusvalvontaa yhä enemmän vapaaehtoisten ja järjestöjen vastuulle.

– Yksittäisillä henkilöillä ja järjestöillä on harvoin osaamista ja resursseja toimia valvojina. Etenkin kun mahdollisuuksia on edelleen heikennetty valituslupajärjestelmällä ja valitusmaksujen korottamisella (nyt 260 ja 510 euroa).

Valituslupajärjestelmä laajennettiin kaikkeen ympäristöoikeuteen. Nyt valituslupajärjestelmä on käytössä kaikissa ympäristöä koskevissa korkeimman hallinto-oikeuden jakovalituksissa. Luonnosuojeluliitto on pelännyt sen heikentävän valittajien asemaa. Valitusluvan sai rakentamisasioissa noin joka toisessa ja ympäristöasioissa kaksi kolmesta ratkaistusta hakemuksista (KHO:n vuosikirja 2019 s. 67–68). Valituslupajärjestelmän vaikutuksia kannattaisi selvittää.

Töidenaloittamisluvat ennen päätöksen lainvoimaisuutta ovat yleistyneet. Tämä heikentää kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöasioihin. Tuomioistuimet ovat toki joskus keskeyttäneet työt ettei muutoksenhaku tulisi merkityksettömäksi.

Ympäristöjärjestöjen valitusoikeudessa on yhä aukkoja metsälaissa, kalastuslaissa, vieraslajilaissa, yksityistielaissa, maastoliikennelaissa, MRL:n rakennus- ja toimenpideluvissa sekä luonnonsuojelulain eräissä laji- ja luontotyyppipoikkeuksissa (31 ja 48 §).

Lisätietoja

– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola (a) sll.fi

– liittohallituksen jäsen Pertti Sundqvist, puhelin 050 4328 281, pertti.sundqvist (a) sll.fi

Tietoja antoivat myös suojeluasiantuntija Paloma Hannonen ja toiminnanjohtaja Päivi Lundvall.

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Toimeksi saaneena

Tapani Veistola

erityisasiantuntija

Lisätietoja