Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto karhun metsästyksestä 2020–2021

17.6.2020

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 2.6.2020 Dnro VN/13109/2020

Luonnonsuojeluliiton lausunto karhun metsästyksestä 2020–2021

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

Suomen karhukanta on kuluneella vuosikymmenellä vakiintunut noin 2100–2600 karhuun. Tuoreimman kanta-arvion mukaan maamme karhukanta on hieman kasvanut 2300–2500 yksilöön. Karhu ei ole enää uhanalainen vaan silmälläpidettävä ja sen suojelun taso suotuisa.

Karhukannan arvioiminen on vaikeaa. Kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden tuottamaan tietoon, mikä on riippuvainen havainnoitsijoiden aktiivisuudesta ja ammattitaidosta. Myöskin on havaittu, että kanta-arvio on kaksi vuotta myöhässä. Tämän vuoksi karhun metsästyskiintiön antamisessa tulee käyttää malttia ja varovaisuusperiaatetta. Karhukannan kestävä maksimiverotus on tutkimuksien mukaan 12–14 prosenttia kannasta.

Lausuntopyynnössä esitetään metsästyskiintiön kasvattamista 71 yksilöllä, mitä Luonnonsuojeluliitto pitää hieman liian suurena kannanarvion epävarmuuden johdosta. Muu Suomen esitetty kiintiö 289 karhua (noin 13 % verotus) ei ylitä karhukannan kestävyyttä, mutta varovaisuusperiaatteen mukaisesti sen tulisi olla noin 10 % luokkaa. Luonnonsuojeluliitto esittää enintään 240 karhun kiintiötä poronhoitoalueen eteläpuolelle. Myös kaikki muut ihmistoiminnan seurauksena kuolleet karhut tulee vähentää kiintiöstä, jotta karhukannan kestävyyttä ei vaaranneta.

Poronhoitoalueen ehdotetun karhukiintiön mukainen verotus on edelleen liian suuri (85 karhua eli 25% kannasta), vaikka saalis on pääosin (78–91 %) urosvoittoista tulomuuttoa Venäjältä. Liitto esittää poronhoitoalueen karhukannan lupamäärän pienentämistä 25 prosentista 20 prosenttiin karhukannasta, ottaen huomioon metsästyksen vaikutuksen porovahinkojen ehkäisyssä.

Ravintohoukuttimen käyttö on uuden lain mukaan kielletty kesäaikaan. Liitto esittää lain noudattamisen tehostamista ja kesäaikaista valvontaa. Edellisvuosien kokemuksien perusteella tiedetään, että erilaisilla haaskoilla karhuja voidaan houkutella haluttuun paikkaan niiden metsästämisen helpottamiseksi ja poikkeuslupien saamiseksi.

Mehiläis- ja lammasvahinkojen ehkäisyssä tulee olla edelleen aktiivinen. Sähköaidat ovat kustannustehokas tapa ehkäistä vahinkoja. Liitto esittää sähköaitojen rakentamisen kaksin-, kolminkertaistamisen lähivuosina. Lisäksi vahinkojen ehkäisyn neuvontaa tulee tehostaa.

Lisätietoja

– puheenjohtaja Harri Hölttä, puhelin 040 722 9224, harri.holtta@sll.fi

– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Harri Hölttä

Puheenjohtaja