Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Kommentit alue- ja ra­ken­ne­po­li­tii­kan vaikutusten arviointiin

EU:n rakennerahastojen etukäteisarvionti tehtiin ilman kunnon vaihtoehtovertailua (vain ohjelma tai ei) ja kun toimenpiteiden määrä ja laatu oli auki. Gaia korosti kuitenkin ympäristöasioiden huomioon ottamisen merkitystä toimien valinnassa. Annoimme muutaman lisäkommentin.

Kestävän kehityksen tavoitteet. Agenda 2030.

Tapani Veistolan viesti Gaian Sanna Sepposelle 12.6.2020

Selostus on ihan hyvä ottaen huomioon tehtävän hankaluus: toimenpiteistä ja rahoituksista ei ole tietoa, eikä ollut vaihtoehtoja (vaikka me esitimme sellaista).
– tähän samaan ”meta-selvityksen” ongelmaan olen itsekin nyt joutunut Uudenmaan alueellisessa metsäohjelmassa, sen arvionnin valmisteluryhmässä

Luontolukuun voisi lisätä vielä uhanalaisten luontotyyppien määrän ja uhanalaistumisen jatkuvan trendin.

Tässä yhden maaraportrin käsikirjoituksesta palasia:

Suomen noin 400 luontotyypistä lähes puolet (48 %) arvioitiin uhanalaisiksi Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa vuonna 20181. Uhanalaisimpia luontotyyppejä ovat perinnebiotoopit (erilaiset kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet yms., uhanalaisia 100 %) ja metsäiset luontotyypit (uhanalaisia 76 %). Luontotyyppien uhanalaisuuden syinä pidetään mm. metsien uudistamis- ja hoitotoimia, ojitusta, pellonraivausta sekä rakentamista ja vesien rehevöitymistä. Ilmastonmuutos vahvistaa monien uhkien, kuten rehevöitymisen, haitallisia vaikutuksia. Elinkeinotoiminnan ja rakentamisen vaikutus korostuu erityisesti Etelä-Suomessa, jossa uhanalaisten luontotyyppien osuus (59 %) on selvästi suurempi kuin Pohjois-Suomessa (32 %).
Lähde: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161233

Luonnon köyhtyminen on jatkunut Suomessa, EU:ssa ja maailmassa. Suomen 6. luonnon monimuotoisuuden maaraportin sekä uusimpien lajien (2019) ja luontotyyppien (2018) uhanalaisuusarviointien mukaan vuoden 2020 tavoitetta luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseksi ei tulla Suomessakaan saavuttamaan1.
Lähde: Sixth National Report – Country: Finland. https://chm.cbd.int/database/record?documentID=243215 (13.02.2020). The Clearing-House Mechanism of the Convention on Biological Diversity (CHM).

SUOSITUKSET

On hyvä että esititte ympäristöasioiden huomioon ottamista toimenpiteissä ja rahoituksessa.
– se on erityisen hyvä, koska 2-vaihtoehdoksi eikä muutenkaan otettu huomioon esittämäämme vaihtoehtoa

”Esitämme vaihtoehtovertailuun versiota, jossa olisi mukana tehokkaammin myös ympäristöpainotteinen painopiste 2 ”Vihreämpi vähähiilinen Eurooppa” (puhtaat energiaratkaisut, energiatehokkuus, siirtyminen vähähiiliseen talouteen, uusiutuva energia, innovatiiviset vähähiiliset teknologiat, tuki vihreille ja sinisille investoinneille, kestävä luonnonvarojen hallinta, kiertotalous, sopeutuminen ilmastonmuutokseen). Sen toteuttaminen ohjelmassa toimintalinjana ja käytännön toimenpiteissä edistäisi EU:n ja Suomen keskeisiä ympäristötavoitteita paremmin kuin pelkän vähähiilisyyden käsitteleminen ja senkin vain horisontaalisena teemana. Nyt valittu kahden vaihtoehdon malli – ohjelma tai ei ohjelmaa, ei ole erotteleva eikä se ohjaa tehokkaasti tehtäviä valintoja.”

Me olemme esittäneet myös yva-ryhmiä valmisteluun aluetasolla, hankkeiden valintaan. Sellaisia oli EARKn alkuaikoina jossakin, ja joissakin (KSU) oli ympäristöosaamista vahvistettu järjestöilläkin.

Seurannan merkitys korostuu.

Tsemppiä ja hyvää jatkoa!

Toimeksi saaneena

Tapani Veistola, erityisasiantuntija

Lisätietoja

Ympäristöpäällikkö, va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa