Luon­non­suo­je­lu­lii­ton kommentit kestävästä elvytyksestä

Valtioneuvoston kanslialle
Viitaten kyselyynne 8.5.2020 ja kuulemistilaisuuteen 14.5.2020

Luonnonsuojelun vastaukset koronakriisin jälkihoitosuunnitelman kyselyyn

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää Valtioneuvoston kansliaa ja kansliapäällikkö Martti Hetemäen exit- ja jälleenrakennustyöryhmää mahdollisuudesta kommentoida koronakriisin jälkihoitosuunnitelmaa. Kommentoimme ennakkokysymyksiä seuraavasti:

1. Mitkä ovat olleet koronavirusepidemian ja sen hillitsemiseksi asetettujen rajoitustoimien vaikutukset edustamanne järjestön näkökulmasta?

Luonnonsuojeluliitossa koronakriisi on vaikuttanut järjestön toimintaan ja tapahtumiin sekä sitä kautta varainhankintaan. Kokouskäytäntöjämme on muutettu etämuotoon, mutta kaikkialla kentällämme tämä ei ole onnistunut vaan esimerkiksi piirien ja yhdistysten kevätkokouksia on myös peruttu. Monet paikallistoimijamme ovat riskiryhmäläisiä, joten heidän suojaamisensa on ollut tärkeää.

Keväiset retket ja muut tilaisuudet ovat erittäin tärkeitä toiminnallemme sekä jäsen- ja varainhankinnallemme, ja korona tuo siksi järjestölle taloudellisia tappioita.

Järjestön ajamien asioiden näkökulmasta lähiluonnon, kansallispuistojen ja virkistysalueiden merkitys ihmisten hyvinvoinnille korostuu. Kasvihuonekaasupäästöjen lasku globaalisti on positiivista, joskin todennäköisesti väliaikaista, ellei koronan vuoksi tehtävä talouden elvytys ole kestävällä pohjalla.

2. Millä yhteiskunnan toimilla voitaisiin edistää kriisistä palautumista?

Ensisijaista on huolehtia ihmisten terveydestä ja toimeentulosta sekä ennaltaehkäistä vastaavia kriisejä. On tärkeää ymmärtää, että yhteiskuntamme ei tule palata vanhaan ylikulutuksen ja ympäristökriisien tilaan, vaan nyt on rakennettava uutta taloutta ja yhteiskuntaa luonnon kantokyvyn asettamissa rajoissa. Luontokadon arvioidaan olevan yksi keskeinen tekijä koronaviruksen takana. Lisäksi luontokadon ja ilmastokriisin ennakoidaan aiheuttavan vastaavia pandemioita myös tulevaisuudessa, ellei niihin puututa päättäväisesti.

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä onkin todennut, että myös Suomen elvyttävät toimet suunnitellaan niin, että ne tukevat ja vauhdittavat hallitusohjelman ilmasto- ja kiertotaloustavoitteita. Nyt tämä tavoite on toteutettava.

Välittömien toimien lisäksi yhteiskuntamme tarvitsee kestävää elvytystä, jonka tulee Luonnonsuojeluliiton mielestä koostua kolmesta osa-alueesta:

• Elvytysrahoitus suunnataan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastokriisiin sopeutumiseen, ympäristönsuojelun parantamiseen ja luonnonsuojeluun. Rahoituskohteet eivät saa aiheuttaa haittaa ympäristölle.
• Mahdollisen valtiontuen suuryrityksille on oltava ehdollista. Tuen vastineeksi yhtiöiden on sitouduttava tieteenmukaisiin ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteisiin, niiden uskottavaan toteutukseen sekä yritysvastuun (kuten verovälttelyn lopettamisen) kantamiseen hyvinvointivaltion turvaamiseksi.
• Ympäristölle haitallisista tuista (yhteensä 3,6 miljardia euroa vuonna 2020) luopumiseksi on tehtävä suunnitelma. Esimerkiksi turpeen verotuesta (196 milj. euroa 2020) ja lentokerosiinin verottomuudesta on luovuttava. Tämä tuo liikkumavaraa valtion budjettiin ja samalla varmistetaan ohjauskeinojen johdonmukaisuus kohti fossiilivapaata hyvinvointiyhteiskuntaa Marinin hallitusohjelman mukaisesti.

Käytännön elvytyskohteita ovat pohtineet sekä ympäristöministeriön Kestävä elvytys -työryhmä että Vesa Vihriälän työryhmä. Moni ehdotuksista on kannatettava. Niistä lisää kohdassa 3.

Lähiluonnossa tapahtuvan ulkoilun merkitys on kasvanut voimakkaasti pandemian aikana. Se on olennainen osa ihmisten hyvinvointia ja jaksamista kriisiaikana. Tämä lisää lähiluontokohteiden tarvetta, joka voidaan varmistaa esimerkiksi kuntien ja seurakuntien lähimetsien suojelu KuntaMETSO- ja Kunta-Helmi -hankkeilla ja niiden rahoituksen varmistamisella.

Luonto- ja ulkoilujärjestöt voivat myös auttaa sopeutumisessa korona-aikaan muun muassa lisäämällä kestävää luontoretkeilyä tukevaa neuvontaa. Tällaisten hankkeiden rahoitus kannattaa lisätä seuraavaan. lisätalousarvioon.

Kotimaan toimien ohella meidän pitää muistaa solidaarisuus maailman köyhimpiä kohtaan. Kehittyvien maiden ilmasto- ja luontotoimia tukemalla voimme ennaltaehkäistä tulevaisuuden kriisejä. Kuten vastikään julkaistussa Luken ja Syken raportissa todetaan, luonnon monimuotoisuuden suojelu on jäänyt pois hallitusohjelman Suomen kehitysyhteistyön tavoitteista ja miten siihen suunnatut kehitysyhteistyövarat ovat viime vuosina vähentyneet. Tätä ei voida pitää kestävänä ratkaisuna.

3. Mitkä toimet jälkihoitosuunnitelmassa edistäisivät parhaiten tavoitetta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisesta?

Vuoden 2021 budjetissa ja lähivuosien kehyksissä on katsottava koronakriisin yli tulevaisuuteen ja tehtävä yhteiskunnan kokonaiskestävyyttä vahvistavia toimia eli kestävää elvytystä. Hallitusohjelman tulevaisuusinvestonneissa on paljon hyviä keinoja, joilla voidaan tukea sekä työllisyyttä että ympäristöongelmien ratkaisua yhtä aikaa.

Luonnonsuojeluliitto ehdottaa, että rakennamme tulevaisuutta:

• Säilyttämällä tulevaisuusinvestoinnit koko hallituskauden ajan Helmi-ohjelmaan, luonnonsuojeluun ja -hoitoon ja ennallistamiseen, jotka tarjoavat myös merkittäviä työllistämismahdollisuuksia.
• Investoimalla kansallispuistoverkoston laajennuksiin (esim. Porkkala, Evo ja Punkaharju-Haarikko) 2,5 miljoonaa euroa.
• Lisäinvestoimalla KuntaMetsoon ja KuntaHelmeen 10 miljoonaa euroa.
• Jatkamalla vesiensuojelun tehostamishankkeita.
• Jatkamalla luonnonmukaisten kalateiden rakentamista ja rakentamalla kaikkiin valtio-omisteisiin vesivoimaloihin luonnonmukaiset ohitusratkaisut.
• Investoimalla polttoon perustumattomiin uusiutuviin energiaratkaisuihin erityisesti lämmityksessä sekä reiluun siirtymään ja maaseudun elinvoimaan pois turpeen kaivuusta arviolta 30 miljoonaa euroa/v.
• Edistämällä merituuli- ja aurinkovoimaa kustannustehokkailla ohjauskeinoilla, esimerkiksi tarjouskilpailujen jatkamisella.
• Korottamalla kotitalouksien, taloyhtiöiden ja yritysten energiaremonttitukia ja varmistamalla kotitalousvähennyksen kannustavuus.
• Vauhdittamalla öljylämmityksestä luopumista aikaistamalla tukea lämmitystaparemontteihin.
• Ohjaamalla uuden ilmastorahaston varoja erityisesti kuntien ilmastoinvestointeihin ja varmistamalla rahoituksen vahvat ympäristökriteerit.
• Investoimalla joukkoliikenteeseen ja ratayhteyksien parantamiseen ILMO45-työryhmän ehdotuksen mukaisesti.
• Osoittamalla 100 miljoonaa euroa vuodessa kevyen liikenteen edistämiseen (kuntien ja valtion kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuri ja määräaikainen sähköpyörän hankintatuki).
• Tuki taloyhtiöiden turvalliselle pyöräsäilytykselle ja sähköpyörien latausmahdollisuudelle.
• Korottamalla Energiaviraston tukea noin 4 miljoonalla sähköautojen latausverkkoihin ja kaasutankkausverkkoihin.
• Vahvistamalla saastuttaja maksaa -periaatetta ja ohjaamalla kulutusta ympäristöverojen avulla.
• Nostamalla kansainvälinen lahjamuotoinen ilmastorahoitus vähintään 200 miljoonaan euroon vuodessa niin, että tuki jakautuu tasaisesti ilmastokriisin hillinnän ja kuumenemiseen sopeutumisen välillä.
• Vahvistamalla rahoitusta luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi kehittyvissä maissa.
• Lisärahoittamalla vieraslajien torjuntaa (kasvit ja nisäkkäät) yhteensä 4 miljoonalla eurolla.
• Rahoitus kestävän luontoretkeilyn ja ulkolun edistämiseen ja neuvontaan 2 miljoonaa euroa.

Edellämainitussa listassa on useita kohteita, jotka tukisivat samalla kotimaista työllisyyttä ja paikallistaloutta. Ilmastotoimien työllisyysvaikutuksia on arvioitu Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen muistiossa, jonka mukaan suurimmat työllisyysvaikutukset saataisiin energiatehokkuuteen ja lämmitykseen kohdistuvilla investoinneilla. Erityisesti luontoinvestoinnit edistäisivät sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentamista, sillä lähiluonnon tulisi olla kaikkien saatavilla sosioekonomisesta tilanteesta huolimatta. Lähiluonto myös tasoittaa hyvinvointieroja.

Tarvittavien nopeiden investointien mittakaava on ympäristöministeriön työryhmän esityksessä yhteensä noin miljardin luokkaa vuosina 2020-2021 ja 1,5 miljardin luokkaa Markku Ollikaisen muistiossa, jossa investoinnit jakautuvat 2-4 vuoden ajalle.

On myös muistettava, että investoinneilla ei voida korvata aktiivisen ympäristöpolitiikan tarvetta, jotka ovat osa sekä Marinin hallitusohjelmaa sekä EU:n Green Dealia. Ympäristöpolitiikan kehittämishankkeiden ympäristönormien ja menettelyjen vahvistamiseksi on jatkuttava koronakriisistä huolimatta.

4. Mitä muita näkökulmia jälkihoitostrategiassa tulisi huomioida?

Jälkihoitostrategiassa tulisi varmistaa, että rahoitettavien hankkeiden luonto-, ympäristö- ja ilmastovaikutusten arviointi sekä tehokkuus fossiilivapaan hyvinvointivaltion rakentamisessa on mahdollista arvioida läpinäkyvästi. Ympäristöministeriön Kestävä elvytys -työryhmän ehdotus kriteereistä onkin tähän hyvä lähtökohta. Ympäristölle haitallisia hankkeita ei tule rahoittaa osana elvytystä.

Esimerkiksi suunnitteilla olevan uuden ilmastorahaston rahoitusehdot eivät ole vielä selvät, ja ympäristölle ongelmallisten biojalostamoiden rahoitusta on ehdotettu yhdeksi sen merkittäväksi rahoituskohteeksi. Tämä saattaa heikentää Suomen hiilinieluja ja vauhdittaa luontokatoa. Uuden ilmastorahaston rahoitusehtojen on oltava tiukat, jotta investointien ilmastohyödyistä on varmuus eivätkä hankkeet aiheuta haittaa ympäristön tilalle. Toinen esimerkki on puurakentaminen, jota on usein ehdotettu edistettävän nimenpomaan ilmastotoimena, vaikka viime aikojen tutkimus ei tue tätä käsitystä vaan korostaa puurakentamisen lisäämisen haitallista vaikutusta hiilinieluihin. Kolmantena esimerkkinä mainittakoon uuden vesivoiman rakentaminen, joka haittaisi vesiluontoa ja aiheuttaisi myös useissa tapauksissa välittömiä ilmastopäästöjä.

Jälkihoitostrategiassa tulee huomioida erityisesti kunnissa tehtävät ilmasto- ja luontotoimet, jotka ovat vaarassa kuntatalouden rasittuessa entisestään koronakriisistä. Kuntien ympäristöinvestointeihin, kuten rakennusten lämmitystapa- ja energiaremontteihin ja kevyen liikenteen infraan, on varmistettava rahoitus.

Lisätietoja

toiminnanjohtaja Päivi Lundvall, puh. 040 184 3636, paivi.lundvall(a)sll.fi
suojeluasiantuntija Hanna Aho, puh. 040 628 9495, hanna.aho(a)sll.fi (ilmasto)
erityisasiantuntija Tapani Veistola, puh. 040 061 5530, tapani.veistola(a)sll.fi (luonto)

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Päivi Lundvall
toiminnanjohtaja