Kommentit maa­seu­tu­po­liit­ti­seen ko­ko­nais­oh­jel­maan

Visio on hyvä ja moderni. Siinä on pitkän tähtäimen strategista näkemystä.

Ekologinen kestävyys on toki kaiken muun perusta (planetaariset rajat, donitsitalous). Maaseudulla on näiden ekosyteemipalvelujen tuottamiseen ylivoimaiset mahdollisuudet. Niistä voi tulla myös työtä ja toimeentuloa.

– Kaupunki-maaseutu -kumppanuudet esim. ruokapiirien ja viljelijöiden symbiooseina ovat tosiaan tulossa.

Siksi kysyntä tulee ottaa myös maatalouspoltiiikassa enemmän huomioon, nyt se on kovasti tuotantolähtöistä.

– Maaseudun kulttuurisesta monimuotoisuudesta tulee entistä tärkeämpää.

– kaupunki-maaseutu -kumppanuuksien vahvistaminen

– kansalaistoiminnan ja järjestöjen vahvistaminen

Suomen maaseudun merkitys EU:ssa ja maailmassa tulevaisuudessa kasvaa, kun eteläisemmät maat kärsivät ilmastonmuutoksesta. Eliömaantieteelliset vyöhykkeet siirtyvät ja meidän tulee pitää yllä alpiinen ja boreaalisen lajiston lisäksi yhä enemmän kontinentaalistakin -> ”30 by 30” on uusi suojeluprosenttitavoite nyt.

– Samalla Suomesta tulee vilja-aitta. Myös puhdas vesi on strategisia etujamme (joka kannattaa pitää puhtaana).

– Hyvinvointi BKTn ohi on hyvä näkökulma. Tulevaisuuden maailman tulee olla myös kohtuutalouden maailma.

– Ympäristöoikeudenmukaisuudessa on nousussa ekosysteemilähestymistapa ja aiheuttajaperiaate.

– Biomassoissa tulee muistaa myös varastojen vaaliminen (nielukin on vain varaston muutos; mutta varastoa kannattaa vaalia koska sidonta kestää aina valtavasti kauemmin kuin varaston ylläpito)

Tärkeää on myös

– Suomen ekologisen verkoston (vihreä ja sininen infrastruktuuri) turvaaminen ja vaaliminen

– ekosysteemilähestymistavan jalkauttaminen elinkeinoihin

– ekosysteemipalvelumaksujen ottaminen maataloustukienkin perustaksi

– vahvuuksiemme ja resilienssin turvaaminen (hiilivarastot, puhdas vesi)

Digitalisaation merkitystä ei voi liikaa korostaa.

Kyläkeskuksiin kannattaa kasvu suunnata, hajarakentaminen uhkaa palvelurakenetta (tai tehdä siitä kestämättömän kallista, esim. sosiaali/terveydenhoito ja pelastustoimi).

Maaseutuyhteisöjen monimuotoistuminen on myös kulttuurisesti tärkeää.

Tapani Veistola, erityisasiantuntija, MANEn sihteeristön jäsenenä

Lisätietoja