Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Kaivokset ruotuun pykälillä!

Vaikka korona jyrää, jotkut asiat kuitenkin etenevät. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) asetti helmikuun puolivälissä perinteisen ”laajapohjaisen työryhmän” uudistamaan kaivoslakia. Vaikka kaivoslaki uudistettiin vain kymmenisen vuotta sitten ja nykyinen on edellistä parempi, on lakiin silti jäänyt asioita, jotka on muutettava, kun tavoitellaan kestävää kaivostoimintaa, kirjoittaa suojelupäällikkö Jouni Nissinen blogissa.

Paraisten kalkkikaivos. Kuva: Jouni Nissinen

Suomen luonnonsuojeluliitolla on ainoana ympäristöjärjestönä edustus kaivoslakityöryhmässä. Viranomaistahojen ja teollisuuden intressiryhmien lisäksi työryhmässä ovat edustettuina muun muassa Saamelaiskäräjät, Paliskuntain yhdistys ja matkailualan edunvalvojat.

Työryhmä kokoontuu vuoden aikana muutaman kerran, ja sen on määrä ottaa työssään huomioon myös eduskunnan johtopäätökset siellä käsittelyssä olevasta Kaivoslaki.Nyt -kansalaisaloitteesta ja mahdolliset muut muutostarpeet.

Korona muuttaa työryhmän työtä siten, ettei työryhmä järjestä julkisia kansalaiskuulemisia. Kuulemiset toteutetaan kuitenkin piakkoin verkossa valtionhallinnon Ota kantaa -verkkoalustalla ja myöhemmin toukokuussa verkkotilaisuutena, johon etukäteisilmoittautumisella saa varata puheenvuoron. Lisäksi kaivoslakityöryhmä kuulee kansalaisliikkeiden edustajia kokouksessaan.

Lähtökohdat työryhmän työlle ovat sikäli otolliset, että nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on useita tavoitteita, jotka toteutuessaan lisäävät kaivostoiminnan kestävyyttä. Hallitusohjelmassa linjataan esimerkiksi, että kaivoslainsäädännön uudistuksessa lähtökohtana on ympäristönsuojelun tason parantaminen ja kaivosten paikallisen hyväksyttävyyden ja paikallisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, saamelaisten oikeuksien parempi huomioiminen ja parempi kaivosluvan ja ympäristöluvan yhteensovittaminen.

Myös malmin uraanipitoisuuden huomioonottamista kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa kehitetään samoin kuin vakuussääntelyä, jotta ympäristölliset vastuut hoidetaan kaikissa tilanteissa. Lisäksi luvataan selvittää malminetsintäoikeuden lupaprosesseja, käytänteitä ja mahdollisia rajoittamistarpeita luonnonsuojelualueilla.

Luonnonsuojeluliiton näkökulmia kaivostoimintaan on esitelty laajemmin nettisivuillamme. Muutama asia ansaitsee erityisen huomion kaivoslain korjaamisessa.

1) Upeaa luontoamme ei saa uhrata lyhytkestoiselle taloushyödylle

Luonnonsuojelun näkökulmasta on tietenkin ensiarvoista, että kaivostoiminta sopeutetaan luontoon. Kaivoksia ei tule avata luonnoltaan arvokkaille alueille tai niiden tuntumaan, eivätkä ne saa uhata ekosysteemien toimintaa. Erityisesti luonnonsuojelualueiden tulee olla kaiken kaivostoiminnan ulkopuolella – ja koska sinne ei perusteta kaivoksia, siellä ei myöskään ole mitään syytä harjoittaa malminetsintää.

2) Kaivosten ympäristönsuojelu saatava viimein kuntoon

Kaivosten ympäristönsuojelun on oltava kunnossa. Kaivokset eivät saa pilata vesistöjä, ilmaa tai maaperää, kuten ne eivät myöskään saa uhata luonnon monimuotoisuutta. Kaivosten on kunnioitettava naapureitaan – melu-, pöly- ja hajuhaitat, haitat luontomatkailulle ja luomutuotannolle on huomioitava. Ongelmallisia erityiskysymyksiä ovat uraaninlouhinta sekä muun muassa Talvivaarasta/Terrafamesta tutut köyhät malmiot, joissa mineraalien esiin kaivaminen vaatii runsaasti maa- ja kivimassojen siirtelyä, minkä takia ne saastuttavat paljon.

3) Yhteisvaikutukset huomioitava ja asioista kerrottava avoimesti

Jos samalla alueella on useampia kaivoshankkeita, niiden kasautuviin yhteisvaikutuksiin on kiinnitettävä huomiota. Esimerkiksi vesistövaikutukset voivat pahentua huomattavasti, jos usea kaivos laskee saasteita sisältävää vettä samalle vesistöalueelle, vaikka yksittäisestä kaivoksesta tulevat jätevedet täyttäisivätkin puhtausvaatimukset. Tällainen riski on esimerkiksi Kemijoella.

Avainasia on myös, että kaivoshankkeista on kerrottava avoimesti. Voimassa olevassa vuoden 2011 kaivoslaissa on tässä suhteessa suuria puutteita. Esimerkiksi maanomistaja voi edelleen jäädä vaille tietoa tulevasta kaivoshankkeesta.

4) Viranomaisille annettava riittävät ohjausmahdollisuudet

Lupaviranomaisen ja kaivosten valvojien resurssit on turvattava, ja kunnille on annettava oikeus kieltää malminetsintä ja kaivostoiminta alueellaan. On myös päästävä eroon poikkeusluvilla tehtävistä varaslähdöistä: kaivoksen kaikkien lupien on oltava kunnossa ennen kaivostöiden aloittamista. Kaivosten lupaprosessit ovat läpeensä epäuskottavia, jos kaivokselle myönnetään erilaisia poikkeuslupia töiden aloittamiseen, ennen kuin luvat muutoksenhakuineen on lopullisesti käsitelty.

Koska kaivoslakityöryhmä toimii TEM:n asettamana, sen mandaattiin ei valitettavasti kuulu varsinaisen kaivosveron suunnittelu. Tämä on kiistämättä iso puute työryhmän toimeksiannossa. Kaivosten sulkemisen ja jälkihoidon tulisi olla kaivosyrittäjän vastuulla. Tähän riittävien rahojen saanti tulisi varmistaa kaivosverolla, jota kerättäisiin suhteessa louhittavan kiviaineksen ja mineraalien määrään. Tällainen louhintavero ehkäisisi kaikkein köyhimpien malmioiden avaamista ja varmistaisi, että isompi osa kaivostoiminnan hyödyistä jää Suomeen. Eihän Norjakaan lahjoita öljyään ilmaiseksi öljy-yhtiöille.

Kaivoslain ensimmäinen lause kuuluu: ”Tämän lain tarkoituksena on edistää kaivostoimintaa ja järjestää sen edellyttämä alueiden käyttö ja malminetsintä niin, että ne ovat yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä.”

Kuitenkin tiedämme, että kestävä kaivostoiminta jää liian usein vain tavoitteeksi, koska viranomaisen nyt vain tulee ensisijaisesti edistää kaivostoimintaa – seurauksista piittaamatta. Siksi ehdotamme, että kaivoslaki alkaisi esimerkiksi lauseella ”Tämän lain tarkoituksena on säädellä yhteiskunnallisesti ja ekologisesti kestävää kaivostoimintaa.” Kyllä se talouskin sitten järjestyy, kun kaivostoiminta ei rasita luontoa ja ottaa ympäröivän yhteiskunnan huomioon.

Jouni Nissinen

Kirjoittaja on suojelupäällikkö ja Luonnonsuojeluliiton edustaja kaivoslakityöryhmässä. 

Lisätietoja

Suojelupäällikkö Jouni Nissinen

Jaa sosiaalisessa mediassa

Lahjoita Suomen luonnolle!

Turvataan yhdessä ainutlaatuinen luontomme ja sen monimuotoisuus tuleville sukupolville. Yleislahjoitukset ohjataan ajankohtaisimpaan ja kiireellisimpään suojelutyöhön.

Tee lahjoitus