Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Korona rajoittaa virpomista – pajut tuovat silti iloa ja ovat elintärkeitä pölyttäjille

Koronaepidemia koettelee myös pääsiäisperinteitä. Palmusunnuntain virpominen pajunoksilla naapureiden ovilla ei nyt kannata.

Pajun kukinnot ovat elintärkeitä hyönteisille. Kuva: Mercoledì M/Unsplash

Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa vaalimaan virpomisperinnettä hyvin rajatusti ja muistamaan pajujen merkityksen keväiselle luonnolle. Pajut kukintoineen ovat alkukevään henkireikä monille hyönteislajeille.

Ruotsissa jopa pääministeri Stefan Löfven vetosi vastikään lapsiin, että pääsiäisnoidat pysyisivät poissa ovikierroksilta.

”On selvää, että hauskasti puettujen pikkunoitien kannattaa nyt keskittää virpomisretkensä oman kodin sisälle tai tähdätä suosiolla seuraavaan pääsiäiseen. Mahdollista turhautumista voi pyrkiä kääntämään ymmärrykseksi luonnon ja tässä tapauksessa erityisesti pajujen merkityksestä”, suosittaa viestintäpäällikkö Matti Nieminen Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Pajujen elinvoima mahdollistaa sen, että sopivilta paikoilta voi ottaa joitakin oksia kotiinkin ilahduttamaan, pajukkojen siitä juuri kärsimättä. Jokamiehenoikeuksien mukaan elävästä puusta tai pensaasta ei kuitenkaan saa katkoa oksia ilman maanomistajan lupaa. Esimerkiksi eri kaupungeilla luvallisuus on vaihdellut, mutta tyypillisimmin muutamia oksia on voinut ottaa syrjäisemmiltä paikoilta syyllistymättä vahingontekoon.

Suojelualueilta ei kasvien oksia voi kerätä lainkaan. Myös suosituimpien ulkoilureittien varsilla kannattaa pajunkissat jättää kaikkien ulkoilijoiden iloksi. Samalla voi muistaa, että pajujen kukinnoista on luonnossa runsaasti iloa alkukevääseen heränneille hyönteisille ja perhosille.

Erityisesti kimalaiset ja kevään ensimmäiset perhoset selviävät pajujen turvin. Silkinvalkoiset pajunkissat ovat nuppuja, joista aukeaa kukintoja, kun ulkoilma lämpenee huhtikuusta alkaen. Pajuilla on siis merkityksensä pölyttäjille, joista ollaan globaalistikin huolissaan.

”Kimalaisille pajujen siitepöly on kultaakin kalliimpaa. Muitakin mesipistäisiä ja kevätperhosia viihtyy pajujen kukilla. Mutta varsinkin öiseen aikaan pajut täyttyvät hyönteisistä”, kertoo tutkimusjohtaja Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutista.

Suomessa kasvaa lähes 30 lajia luonnonvaraisia pajuja. Niistä suurin on raita, joka kasvaa puun mittoihin. Suurperhosistamme lähes 200 lajia elää toukkina pajuilla. Pajujen Salix-suku onkin suomalaisten perhostoukkien merkittävin ravintolähde.

”Perinteinen virpomisloru on terveyteen ja tuleviin vuosiin kannustava. Sinänsä on hyvin sopivaa, että virpomiseen on Suomessa käytetty usein juuri pajujen oksia, joiden elinvoimasta voi saada uskoa vaikeinakin aikoina”, Nieminen muistuttaa.

 

Lisätietoja:

Matti Nieminen, viestintäpäällikkö, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 050 5642283, matti.nieminen(a)sll.fi

Kimmo Saarinen, tutkimusjohtaja, Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti, p. 040 7214108, kimmo.saarinen@(a)allergia.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa