Kallavesi pelastui sellutehtaan päästöiltä 

Finnpulpin sellutehtaan vesistöpäästöt olisivat pilanneet Kallavettä. Siksi muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Savon piiri, Siilinjärven yhdistys ja Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys valittivat luvasta. Korkein hallinto-oikeus hyväksyi valitukset ja hylkäsi tehtaan ympäristöluvan.

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Helvi Heinonen-Tanski on huojentunut päätöksestä.

”Tämä oli juuri sitä mitä halusimme ja tämän takia valitimme korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Olen tyytyväinen päätökseen Kallaveden puolesta”, hän kertoo.

Biotuotetehtaan toiminta oli tarkoitus sijoittaa sisävesistön, Kallaveden, rannalle. Kallaveden ekologinen tila on sellainen, että näin suuri ja pitkäaikainen lisäkuormitus voisi aiheuttaa merkittävää vesistön pilaantumista, korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään.

Kyseessä ei ollut KHO:n oma keksintö vaan päätös toteuttaa Euroopan unionin tuomioistuimen vesipuitedirektiivistä tekemää Weser-päätöstä. Merkittävää on, että sitä sovellettiin myös ympäristönsuojelulain mukaiseen lupaan. Vesiä koskeva heikentämiskielto ei jatkossa kuulu vain vesilain lupiin.

KHO:n ratkaisu tehostaa myös varovaisuusperiaatteen käyttöä ja yhteisvaikutusten huomioon ottamista. Uusi pistekuormitus olisi tullut hajakuormituksen päälle, ja se katsottiin merkittäväksi.

Tapaus korostaa myös ajallaan tehtyä ympäristövaikutusten arviointia. Tärkeitä asioita ei saa selvittää vasta luvan antamisen jälkeen.

”Finnpulp-päätöksen merkitys on, että vesiensuojelu on otettava entistä vakavammin huomioon erilaisissa hankkeissa ja selvityksissä”, Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola arvioi.

Finnpulpin tehdas olisi käyttänyt noin 6,7 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Samalla Pohjois-Savon hakkuukertymä vuosittain on kokonaisuudessaan ollut noin 5,5 miljoonaa kuutiometriä. Tämä tarkoittaisi sitä, että hanke kasvattaisi hakkuupainetta paitsi tuotantoalueella myös muualla.

”Puuntuotannollinen kestävyys on vain yksi näkökulma metsäteollisuuden kestävyyteen. Samalla on huomioitava hankkeiden vaikutukset vesistöihin, kuten tässä KHOn päätöksessä ja lisäksi lajiston monimuotoisuuteen sekä ilmastoon. Vain silloin, kun kaikki tämä on huomioitu, voi hanke olla tasapainossa kestävyysnäkökulmasta”, toteaa Luonnonsuojeluliiton asiantuntija Paloma Hannonen.