Lausunto EU:n LULUCF-asetuksen Suomen erillisjoustosta

Eduskunnan ympäristövaliokunnalle
Helsingissä, 7.10.2019
Hanna Aho, suojeluasiantuntija
Suomen luonnonsuojeluliitto

Asia: E-selvitys E 38/2019 vp

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää ympäristövaliokuntaa mahdollisuudesta lausua Valtioneuvoston selvitykseen EU:n LULUCF-asetuksen nojalla annettavasta rekisteriasetuksesta sekä Suomen erillisjoustosta.

Suomen luonnonsuojeluliiton päähuomiot:

•  Suomen erillisjousto koskee vain hoidettua metsämaata, sillä se on asetuksessa artiklan 13 alla. Näin ollen sitä ei voida hyödyntää muissa maankäyttöluokissa (kuten metsäkato).
•  Suomen ei tulisi hyödyntää joustokeinoja, vaan tehdä tarvittavat toimenpiteet, jotta se täyttää LULUCF-asetuksen mukaiset nieluvelvoitteet.
•  LULUCF-asetus ohjaa Suomen ilmastopolitiikkaa merkittävissä määrin ja siihen liittyvän päätöksenteon tulisi olla avointa ja Århusin sopimuksen sekä SEA-direktiivin mukaista.

Suomen erillisjousto

LULUCF-asetuksen mukaan jäsenmaan maankäyttösektorin ei tule tuottaa laskennallista päästöä. Mikäli maat eivät kykene täyttämään LULUCF-asetuksen mukaista no-debit-sääntöä, niille on myönnetty artiklojen 11, 12 ja 13 mukaisia joustoja. Suomelle on myönnetty erillisjousto, joka koskee hoidettua metsämaata. Joustoa on mahdollista käyttää vain tähän maankäyttöluokkaan, edellyttäen että seuraavat asetuksen ehdot täyttyvät:

a) jäsenvaltio on sisällyttänyt asetuksen (EU) N:o 525/2013 4 artiklan mukaisesti toimitettuun strategiaansa meneillään olevat tai suunnitellut erityiset toimenpiteet, joilla varmistetaan tarvittaessa metsänielujen ja -varastojen ylläpito tai lisääminen; ja

b) unionissa kokonaispäästöt eivät ylitä tämän asetuksen 2 artiklassa tarkoitetuissa maankäyttöön liittyvissä tilinpito­luokissa kokonaispoistumia kaudella, jona jäsenvaltio aikoo käyttää kompensointia. Arvioidessaan, ylittävätkö koko­naispäästöt unionissa kokonaispoistumat, komissio varmistaa, että jäsenvaltiot välttävät kaksinkertaista laskentaa, erityisesti tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) 2018/842 säädettyjä joustomahdollisuuksia käytettäessä.

Suomi ei ole toistaiseksi esittänyt kohdassa a) vaadittua strategiaa metsänielujen ja varastojen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Sen sijaan Suomen hiilinielu romahti 30 prosentilla vuosien 2017 ja 2018 välillä, johtuen kasvaneista metsähakkuista.

Ehdon b) täyttymistä taas voidaan arvioida vasta velvoitekauden lopussa, kun jäsenmaiden toteutuneita hiilinieluja verrataan eri maankäyttöluokkien vertailuarvoihin. Näin ollen ei ole poliittista varmuutta siitä voidaanko joustoja käyttää.

Suomen tulee pohjata ilmastopolitiikkansa siihen, että se panee toimeen uskottavat ja ympäristöä laajasti hyödyttävät toimenpiteet, joilla LULUCF-asetuksen mukaisiin vertailutasoihin päästään eri maankäyttöluokissa ja hiilinielut kasvavat Suomessa.

Avoimuudesta

LULUCF-asetuksessa viitataan metsien vertailutason suunnitelmaan, ja maankäyttösektorin suunnitelmat ovat SEA-direktiivin alaisia. Näin ollen asiassa tulisi noudattaa ympäristövaikutustenarviointimenettelyä, avoimuutta ja antaa kommentointimahdollisuus sidosryhmille.

Lisäksi LULUCF-asetus vaikuttaa olennaisesti Suomen ilmastopolitiikkaan, ja kansalaisilla tulee olla oikeus tiedonsaantiin heitä koskevassa päätöksenteossa Århusin sopimuksen mukaisesti. Nähdäksemme kyseessä on kansalaisten yleinen etu ja ilmastopäästöt, jolloin tiedonsaantia ei tulisi evätä.

LULUCF-asetusta koskevien asiakirjojen tulisi olla avoimesti saatavissa, jotta niiden ilmastopoliittista hyväksyttävyyttä voidaan arvioida suhteessa ilmastokriisin vakavuuteen.

Lisätietoja