Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Luon­non­suo­je­lu­lii­ton kommentteja kunnan ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­mää­räys­mal­lis­ta

Kuva: Mia Niemelä

28.6.2019

Suomen Kuntaliitto

Projektityöntekijä Kati Ojala

Viitaten kommenttipyyntöönne 19.6.2019

Luonnonsuojeluliiton kommentteja kunnan ympäristönsuojelumääräysmallista

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää kommenttimahdollisuudesta ja toteaa asiasta seuraavaa.

Yleistä


Ohjeen luonnos näyttää nopeasti luettuna hyvältä ja käytännölliseltä.

Kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä on yhä suuri merkitys valtakunnallisia säädöksiä täydentävänä keinoja mm. tilanteissa, missä säädöksiä on muuten kevennetty ympäristön hyvää tilaa ja kansalaisten viihtyvyyttä uhkaavalla tavalla.

Sisällysluettelossa asiat kannattaa ehkä järjestää YSL 202 §:n mukaiseen järjestykseen.

Määräykset jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Vesienhoitosuunnitelmien oikeusvaikutukset ovat kasvaneet EU-tuomioistuimen ns. Weser-päätöksen jälkeen, ja niitä kannattaa korostaa entistä enemmän ohjeissakin. Myös Natura 2000 -vesistöillä voi olla Eurooppa-oikeudesta tulevia tarpeita tavallista parempaan puhdistukseen. (Nämä huomiot koskevat myös jätevesilietteitä ja maataloutta.)


Sivu 1: ”Vaikka pohjaveden ja maaperän pilaaminen on kielletty suoraan ympäristönsuojelulain 16 ja 17 §:n nojalla, ympäristönsuojelumääräyksillä voidaan antaa näitä peruskieltoja tarkempaa sääntelyä.”
Lakitekstin muoto on lain käyttöön tarkoitettu. Se ei välttämättä aukene suurelle yleisölle. Yhden pykälän tai momentin tulkinta edellyttää usein useampien pykälien ymmärtämistä (määritelmät, tavoitteet ja yleiset periaatteet). Siksi ympäristönsuojelumääräysten pitäisi olla siten kirjoitettuja, että kansalainen ymmärtää asian yhdestä kappaleesta. Tästä voisi antaa yleisen ohjeen kohtaa yleiset määräykset. Tuo lainattu lause ja sen kohta: ”näitä peruskieltoja tarkempaa sääntelyä” voisi siellä olla: ”lain määräyksiä tarkentavia ja selittäviä kohtia”.

Kohtaan: ”Määräykset jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla”:
Velvollisuus osallistua tarvittaessa järjestettyyn sako- ja lietekaivojen tyhjennysjärjestelmään. Jos kunnassa on kiinteistön omistajan tilaama jätehuolto, kaikki eivät tajua velvollisuutta tilata sakolieteautoa rekisteröidyltä jätteenkuljetusfirmalta, jolla on ”virallinen” loka-auto.

Melu


Melun terveysvaikutuksista tulee koko ajan tietoa, mikä korostaa meluntorjunnan tärkeyttä. Ihmisten terveyden lisäksi tulee ottaa huomioon viihtyvyys.

Ensimmäisten määräysten ajatus menee nyt oikeastaan ympäristönsuojelullisesti väärään suuntaan: miten helpotetaan erilaisia meluavia toimintoja olemaan tekemättä ilmoituksia? Meluilmoitus tulisi tehdä entistä lyhytaikaisemmista meluavista toiminnasta. Määräyksissä voisi antaa myös kieltoja, jotka ohjaisivat esimerkiksi lehtipuhaltimien tai ruohonleikkureiden käyttöä käyttöä harmittomiin kellonaikoihin.

Sivu 15, kohta: ”Määräys voidaan perustella: lisättävä asumisterveysasetus

Ilotulitukset voisi lisätä määräysten soveltamisalaan, koska niillä on muutakin kuin paljontorjunta- ja turvallisuusnäkökulmaa.

Hiljaisten alueiden selvityksiä ja ympäristönsuojelumääräyksiä kannattaa kunnissa lisätä.

Ainakin Tukholmassa on katu, jossa on kielletty nastarenkaiden käyttö.

Maatalouden päästöt

Maatalouden säätely kuntien määräyksillä on todella tarpeen, koska nitraattiasetus ei koske esim. fosforia eivätkä ympäristökorvaukset ole kaikkia sitovaa säädösohjausta.

Sivulla 17 kannattaa lisätä määräykseen hajuilmoitukset ja vastaavat häiriöilmoitukset. Yleisöllä pitäisi olla saatavilla tieto, mihin hajuhäiriöt ilmoitetaan. Määräyksissä tulisi olla määräys, miten hajuilmoitukset (tms.) arkistoidaan kunnassa ja miten toiminnanharjoittajan on reagoitava niihin.

Ilmansuojelu

Tulisijat ovat eräillä alueilla Helsingissä tällä hetkellä suurin ilmansuojeluongelma. Määräyksillä voisi tehostaa esimerkiksi vaatimusta käyttää puhdasta ja kuivaa puuta sekä sytyttää uuni ylhäältä sekä tarvittaessa kieltää käyttö kun ilman pienhiukkaspitoisuus menee kriittisen rajan yli.

Kohta ”puun polttamista tulisijoissa tai risujen, oksien ja vastaavien polttamista ulkona.”

Väliinputoajana ovat peltitynnyrit, joissa risuja poltetaan. Useat ihmiset tulkitsevat sen grillimäiseksi tai tulisijaksi eivätkä katso sen kuuluvan kumpaankaan edellä mainittuun kategoriaan.

Jätteiden hyödyntäminen maanrakentamisessa

Varsinkin pääkaupunkiseudulla on paljon kelvotonta lietettä yms. aineksia, joita on ”dumpattu” esimerkiksi peltoon pellonkorotuksen varjolla. Tällainen toiminta voi muodostaa säädösaukon, joka täytyy saada kuriin ja säädellyksi.

Sitä vastoin esitetty pienimuotoisen rakennusjättenkin ”dumppaamisen” salliminen voi luoda pahan säädösaukon. Kaikki toimet pitäisi lisäksi dokumentoida mahdollista jälkivalvontaa varten.

Kemikaalien ym. säiliöt

Kuntien ohjeet ovat yhä tarpeen.

Maalämpö

Maalämmön kehittäminen on todella tarpeen, mutta hankkeisiin joskus myös naapurien huolia kaivoistaan. Kuulemisen sisältävät menettelyt ovat hyväksi.

Lumenkaatopaikat

Kannattaa mainita mahdollisuus kieltää lumen kippaaminen vesistöön, kuten joissakin kunnissa on jo tehty (Espoo, Turku, Oulu).

Tilapäinen murskaus ja louhinta

Tämä voi olla lähiseudun asukkaiden viihtyvyyttä haittaavaa, joten tiukat rajat ovat tarpeen.

Porojen ja valjakkokoirien pito

Hyvä esimerkki kunnallisten määräysten tarpeesta: näistä ei tosiaan voi valtakunnallisesti säätää.

Jäteasiat

Jäteasioista puuttuu roskaantuminen. Roskaamiskielto on laissa, mutta tarvitaan sen tarkennus: mitä se tarkoittaa? Ei laittomia kaatopaikkoja, ei sekajätteitä Rinki-pisteiden erilliskeräyssäiliöiden viereen, ei sohvia Rinki-pisteisiin, paperia ja styroksia ei saa säilyttää siten, että tuuli voi viedä jne.

Haitalliset vieraslajit

Haitallisten vieraslajien torjumiseksi tarvitaan myös kunnan määräyksiä puutarhajätteen sijoittamisesta ja mullan siirroista tai käsittelystä, koska ne ovat iso leviämistapa. Myös hävittämispakkoa tulisi kunnallisesti harkita.

Lopuksi

Iso haaste kunnissa on, että valvotaan vain lupavelvollisia, joilla on lupa – mutta on varmaan paljon toimintoja, joilla ei ole koskaan kukaan hoksannut hakea lupaa tai jotka ovat kasvaneet luparajan yli (esim. lentopaikat).

Kansalaisten osallistamista pitää lisätä ja heille tulee olla tietoa miten saada asioita vireille kunnissa ongelmatapauksissa.

Luonnonsuojeluliitto on mielellään mukana ohjeiden kehittämisessä ja jalkauttamisessa myös paikallisyhdistyksiinsä.

Lisätietoja

– liittohallituksen jäsen Pertti Sundqvist, puhelin 050 432 8281, pertti.sundqvist(a)sll.fi

– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi

Toimeksi saaneena

Tapani Veistola

erityisasiantuntija

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa