Metsät nousevat yhdeksi hallituksen yk­kös­ky­sy­myk­sis­tä

Metsät nousivat sekä eduskuntavaaleissa että hallitusneuvotteluissa yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä. Tämä ei ole sattumaa, sillä metsien rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa on nyt toden teolla ymmärretty. Lisäksi osa ympäristöjärjestöistä on viime vuonna kampanjoinut aktiivisesti avohakkuumetsätalouden muuttamiseksi kestävämpään suuntaan. Avohakkuut historiaan -kampanja keräsi kansalaisaloitteelle yli 60 000 allekirjoitusta, joilla vaadittiin avohakkuista luopumista valtion omistamissa metsissä.

Hallitusneuvottelujen aikana Metsä Group julkisti tavoitteensa avata Kemiin uusi sellutehdas. Tehdas tarvitsisi niin paljon puuta, että negatiivinen ilmastovaikutus olisi jopa 8 Mt vuodessa. Vertailuna mainittakoon, että esimerkiksi kotimaisen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 11 Mt vuodessa. Määrä on siis merkittävä.

Hallitusneuvottelujen aikana kävi myös ilmi, että Luonnonvarakeskuksen (Luke) hiilinielulaskennassa on oleellisia virheitä, jotka vaikuttavat lisähakkuumahdollisuuksien arviointiin. Tästä laskennasta tullaan todennäköisesti käymään keskustelua, ja se olisikin hyvä avata taustaoletuksiineen useamman kuin yhden tutkimuslaitoksen arvioitavaksi.

Virkeä metsäkeskustelu ja epäilemättä myös poliitikkojen kasvava ymmärrys metsien hiilinieluista ja hiilivarastoista sekä heikentyneestä monimuotoisuudesta nosti hiilineutraalin ja monimuotoisen Suomen yhdeksi neuvotteluiden ykköspöydistä.

Hallitusohjelmassa selkeitä parannuksia metsien tilanteeseen ovat 100 miljoonan euron korotus luonnonsuojelun rahoitukseen, ilmastolakiin kirjattava hiilinielutavoite, kirjaus laajentaa kansallispuistoverkostoa ja Metsähallituksen tuleva hiilinielutavoite sekä tavoite yhteensovittaa paremmin Metsähallituksen taloustavoitteet ja muut yhteiskunnalliset velvoitteet. Lisäksi suosittu Luontolahjani-kampanja saa jatkoa. Kampanjassa yksityiset maanomistajat voivat lahjoittaa alueita valtiolle suojeluun, ja korvaukseksi vastaava määrä alueita suojellaan Metsähallituksen hallinnoimilta valtion mailta.

Lisäksi hallitusohjelma sisältää useita kohtia, jotka mahdollistavat monta hyvää parannusta. Niiden kunnianhimo ja konkretia on kuitenkin jäänyt ratkaistavaksi hallituskauden aikana. Tällaisia konkretisointia odottavia tavoitteita ovat esimerkiksi suometsien käyttö ilmaston kannalta kestävästi, tavoite edistää jatkuvapeitteistä metsienkasvatusta, ilmastovaikutusten arvioinnin sisällyttäminen ympäristölupiin sekä ympäristöpainotteisuus metsätaloustukien uudistamisessa.

Lainsäädännöstä uudistettavaksi ja arvioitavaksi tulevat luonnonsuojelulaki ja metsälaki. Nämä molemmat ovat oleellisia myös metsäluonnon hyvinvoinnin kannalta. Luonnonsuojelulain päivityksessä tärkeää on se, että se vastaisi paremmin lajien ja luontotyyppien uusia suojelutarpeita. Uudistuksessa tulisi huomioida myös ilmastonmuutoksen asettamat uudenlaiset haasteet. Samat reunaehdot pätevät metsälain uudistamistarpeisiin. Metsälain on luotava riittävän vankka pohja metsätalouden kestävyydelle, jotta metsäluontotyyppien ja -lajien tilanne saadaan kääntymään parempaan päin.

Kaiken kaikkiaan hallitusohjelma antaa hyvän mahdollisuuden tehdä historiallisen kunnianhimoista metsäpolitiikkaa. Paljon on nyt sen varassa, että puolueet pitävät kiinni ennen vaaleja asettamistaan tavoitteista. Nähtäväksi jää myös se, kuinka tulevaisuuteen tähtäävän aseman maa- ja metsätalousministeri haluaa ottaa ja kuinka vahvan aseman uudistusten toteuttajana uusi ympäristöministeri saa.

Paloma Hannonen
Suojeluasiantuntija