Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Turvemaat ovat il­mas­to­po­li­tii­kan unohdettu ratkaisu – Luon­non­suo­je­lu­lii­ton 10 keinoa soiden suojeluun auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta

Suot, ojitetut suot, turvepellot ja turpeennostoalueet ovat Suomen ylivoimaisesti suurin hiilivarasto. Turvemaat sitovat hiiltä pitkäaikaisesti ja pitävät sitä poissa ilmakehästä. Suomen luonnonsuojeluliiton raportti turvemaista käy läpi turvemaiden merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Kasvuturve on ilmastolle, luonnolle ja vesistöille yhtä vahingollista kuin turpeen kaivuu energiakäyttöön. Kuva: Ville Kangas

Vuosittain 15 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, eli yli neljännes kaikista Suomen ilmastopäästöistä syntyy turpeen hajoamisesta. Vaikka soiden hiilivarastoa pitäisi suojella, sitä puretaan raivaamalla maita pelloksi, ojittamalla niitä energiaturpeen tuotantoon tai perkaamalla ojia ja muokkaamalla maaperää avohakkuiden yhteydessä.

Nämä toimet ovat suuri suomalainen ilmasto-ongelma. Päästöjen lisäksi samat toimet pilaavat vesistömme ja uhkaavat uhanalaista suoluontoa ja -lajistoa. Hyvä uutinen on se, että turvemaiden päästöjen estäminen ja vähentäminen on suhteellisen helppoa ja nopeaa.

Yleisin syy soiden käyttöönottoon Suomessa on ollut metsätalous. Soita on ojitettu, koska puustolle on haluttu luoda paremmat kasvuedellytykset. Tämä käynnistää turpeen hajoamisen, jonka seurauksena hiiltä vapautuu ilmakehään. Vaikka puuston kasvu kiihtyykin ojituksen seurauksena, puuston hiilensidonta kompensoi vain osan turpeen hajoamisen synnyttämistä hiilipäästöistä.

Suomen 8,7 miljoonasta suohehtaarista on metsäojitettu 4,6 miljoonaa hehtaaria. Metsäojitukset ovat heikentäneet vesistöjen tilaa kaikkialla Suomessa. Soilta huuhtoutuu veden mukana aina jonkin verran ravinteita, kiintoainesta, humusta ja rautaa. Uusimpien tutkimustulosten mukaan metsäojitusten ravinnepäästöt vesistöihin ovat oletettua suuremmat.

Esimerkki turvetuotannon vaikutuksista

Kylkisavonnevalla Etelä-Pohjanmaalla turvetuotanto tuhoaisi luontoarvoiltaan alueellisesti merkittävän suokokonaisuuden ja heikentäisi suon alapuolella olevien vesistöjen tilaa. Turvetuotanto muuttaa suon ominaispiirteitä pysyvästi ja lopullisesti. Turvetuotanto myös tekisi nykyisestä hiilivarastosta ja -nielusta hiilen lähteen. Vapo hakee parhaillaan ympäristölupaa turpeenotolle Kylkisalonnevalta.

Suon hiilivarasto on tällä hetkellä noin 207 miljoonaa kiloa ja hiilinielu 86 900 kiloa vuodessa. Jos suolta aloitetaan turpeenotto, suolta vapautuu valtavasti hiiltä. Jyrsinturpeena hiiltä lähtee vuodessa noin 5,5 miljoonaa kiloa ja turvekentästä ilmaan vapautuu hiiltä 238 500 kiloa vuodessa. Ilmaston kannalta olisi parempi pitää hiili suossa.

Luonnonsuojeluliiton vaatimukset

Turpeen energiakäyttö kuuluu historiaan. Turvemaiden turpeen pysyvä suojeleminen on Suomessa yksi lähivuosien tärkeimmistä ilmastonmuutosta hillitsevistä toimista.

10 tärkeintä keinoa soiden suojeluun

  1. Lopetetaan soiden avaaminen energiatuotannolle.
  2. Kielletään soiden raivaus pelloksi.
  3. Luovutaan kunnostusojitusten tukemisesta.
  4. Avohakkuut ja niihin liittyvä maanmuokkaus turvemailla kielletään lailla ja siirrytään metsien jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, mikä vähentää myös ojitustarvetta.
  5. Soidensuojelun täydennysohjelma on toteutettava loppuun asti vuoteen 2025 mennessä.
  6. Viljellään turvepeltoja peitteisesti ja monivuotisesti.
  7. Ennallistetaan soita kansainvälisten biodiversiteettitavoitteiden mukaisesti
  8. Turpeen käytöstä energiantuotannossa irtaudutaan vuonna 2025.
  9. Ympäristönsuojelulakia korjataan siten, että soiden tilaa heikentävä toiminta rajataan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti suoluokituksen 0–1-luokkien soille.
  10. Turpeen kaivamisen vesistötarkkailua parannetaan ja ympäristölupiin lisätään raja-arvo sallitulle humusmäärälle tuotantoalueilla sekä niissä määritetään suon jälkikäyttö.

Lue lisää:

Turvemaat-raportti

Luonnonsuojeluliiton suotavoitteet

Luonnonsuojeluliiton metsätavoitteet

Lisätietoja:

Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija, p. 050 5323219, paloma.hannonen(a)sll.fi

Lisätietoja

Ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen

Jaa sosiaalisessa mediassa