Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Luon­non­suo­je­lu­lii­ton kommentit luon­to­di­rek­tii­vin raportointiin

Natura 2000 on EU:n lajien ja luontotyyppien vankin tuki ja turva.
Miten direktiivilajit ja luontotyypit voivat? Luonnonsuojeluliitto kiitti Suomen luontodirektiivin arviontia hyväksi. Huomautettavaa oli vain muutamasta lajista ja luontotyypistä. Varsinainen julkinen kuuleminen tulee  lopullisesta versiosta helmikuussa 2020. 

25.4.2019

Ympäristöministeriölle

Viitaten kuulemistilaisuuteen 23.4.2019

Luonnonsuojeluliiton kommentit luontodirektiivin raportointiin

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta kommentoida yhteenvetotaulukoita. Toisaalta kun tausta-aineistoa ei vielä ollut käytössä, nämä kommentit ovat alustavia.

Yleisötilaisuus avasi monia asioita hyvin ja havainnollisesti. Sellainen kannattaa järjestää linnuistakin hallitusohjelmaneuvottelujen jälkeen.

Yleisesti ottaen työ on käytössä oleviin voimavaroihin nähden kiitettävän hyvin tehty. Tällä kertaa uhanalaisten lajien ja luontotyyppien arvioinnit osuivat hyvin samaan aikaan, joten kotimaiset ja EU-arvioinnit tukivat hyvin toisiaan. Tämän arvioinnin tulokset näyttävät uusiin punaisiin kirjoihin verrattuna valtaosin hyvin perustelluilta.

Näin lyhyellä seurantajaksolla ei isoja muutoksia useinkaan tapahdu. Toisaalta tiheä seuranta mahdollistaa tarvittaessa nopeisiin muutoksiin puuttumisen.

LUONTOTYYPIT

1630 Merenrantaniityt
Ilahduttavaa on merenrantaniittyjen hoidon myönteinen vaikutus. Toisaalta sekin voi taittua, jos EU:n CAP-rahojen leikkaukset osuvat ympäristökorvauksiin tällä hetkellä todennäköisessä laajuudessa (ainakin –15 %).

6520 Vuoristojen niitetyt niityt
Tämän luontotyypin esiintymistä maassamme kannattaa vielä pohtia uudelleen. Alpiinisella alueella luontotyyppiä ei ole tunnistettu. Kuitenkin tiedossa on, että 1900-luvun alussa ja 1800-luvun lopussa kaikki mahdollinen on niitetty poroille, lampaille ja lehmille talviruoaksi. alpiinisella ja jopa boreaalisen alueen pohjoisosissa. Boreaalisella alueella niittyjä ei ehkä enää ole tunnistettavissa, mutta alpiiniselta alueelta ne ovat löydettävissä. Yhteistyö pohjoisten paliskuntien, Museoviraston ja Luken kanssa on tämän selvittämiseksi tarpeen.

9060 Harjumetsät
Harjumetsien tilanne on pysynyt tasaisen huonona. Harjumetsien suojelemiseksi kaikkea mahdollista ei ole tehty. Luonnonsuojeluliitto ja myös pohjoisten ELY:jen virkamiehet ovat esittäneet huolensa keinottomuudesta puuttua Natura-verkostoon ja HSO:oon kuuluvien harjumetsien hakkuisiin. Toki kohteiden avoimuudesta tulee huolehtia, mutta motolla tapahtuva avohakkuu tuskin on oikea keino.

LAJIT

1352 susi
Kannan puolittuminen olisi ansainnut jyrkemmänkin merkinnän. Alpiinisella vyöhykkeellä levinneisyyskään ei voi olla FV, koska susi ei siellä hengissä pysy. Sama koskee boreaalisen vyöhykkeen pohjoisosaa eli poronhoitoaluetta.

6307 itämerennorppa
Lajin yleisarvion alle peittyy eteläisten kantojen heikko tila.

Lepakot
Lepakoiden seuranta ei ole vieläkään kunnossa vaan sitä pitää kehittää seuraavaan raportointiin mennessä.

1106 lohi
Laji on merkitty suotuisaksi, vaikka se on VU punaisessa kirjassa. Simojoen tilanne ei ole vieläkään hyvä ja Tornionjoen hyvä kehitys on pysähtynyt. Tenojoen kannoistakin monet ovat taantuvia, vaikka sitä rajajokisopimuksella turvataan.

1091 jokirapu
On hyvä, että lajin uhanalaisuus (EN) on otettu tässä raportissa huomioon.

1386 lahokaviosammal
Lajin arviointi epäsuotuisaksi on perusteltua, koska se on EN punaisessa kirjassakin ja monet sen esiintymispaikat ovat maankäyttöpaineiden uhkaamia.
– Kuulemistilaisuudessa nousi esiin se, että lajilla on ilmeisesti vain yksi Natura-alue vaikka se on liitteen II laji. Lahokaviosammalen tilaa ei auta ELY-keskuksen esittämä sen etsiminen Uudenmaan nykyisiltä vähäisiltä metsien suojelualueilta. Lajin suojelualueiden ulkopuoliset esiintymät ovat vaarassa ennen muuta kaavoituksen takia, joten sille pitää perustaa kiireesti uusia suojelualueita.
– Olemme tehneet lajille useita suojeluesityksiä Uudenmaan ELY-keskukselle. Tiedossamme ei kuitenkaan ole yhtään uutta suojelualuetta, jonka peruste tämä laji olisi. Kaavoituksessa lajin suojelua edistäviä varauksia toki on muun muassa Uusimaa-kaavan 2050 aineistossa, mutta näiden SL-varausten toteutuminen on yhä epävarmaa.
– Sitä vastoin Uudenmaan ELY on antanut kaksi poikkeuslupaa lajin siirtämiseen, joista toinen on valituksemme takia Helsingin hallinto-oikeudessa.
– Ympäristöministeriön tulee asettaa lahokaviosammelen suojelun parantaminen Uudenmaan ELY-keskuksen avaintulostehtäväksi.

LOPUKSI

Olisi hyvä, jos samanlainen tilaisuus ja kommentointimahdollisuus tarjottaisiin myös lintudirektiivin puolelta.

On tärkeää varmistaa seuraavan raportoinnin voimavarat hyvissä ajoin. Tällä kertaa lajiryhmät venyivät hyvään saavutukseen, mutta yhä enemmän eläkeläis- ja harrastajavoimin tehtynä toiminta ei ole kestävää. Säästäminen luonnonsuojeluviranomaisten työstä ELY-keskuksissa sekä Metsähallituksessa näkyy osittain tietojen puutteellisuutena tai epätarkkuutena. Luontotyyppien seurannan kehittäminen on lajeja jäljessä ja tarvitsee erityistä panostusta.

Lisätietoja
– toiminnanjohtaja Päivi Lundvall, puhelin 040 184 3636, paivi.lundvall(a)sll.fi
– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Päivi Lundvall
toiminnanjohtaja

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa