Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Luon­non­suo­je­lu­lii­ton loppuarvio: Sipilän hallituskausi oli ympäristölle tappiollinen

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan Sipilän hallituskauden lopputulos on se, että ympäristön tila, ympäristöön liittyvä lainsäädäntö ja kansalaisten ympäristöoikeudet heikkenivät. Luonnonsuojeluliitto antaa Sipilän hallitukselle ympäristöarvosanaksi 6.

Kuva: Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia (BY-NC-ND 2.0)

Sipilän hallituksen ympäristöpolitiikan suurimmat ongelmat olivat kunnianhimoton hallitusohjelma ja kestämätön biotalous. Vaikka metsien hakkuut kasvoivat ennätyksellisen suuriksi, ensitöikseen hallitus leikkasi luonnonsuojelun rahoituksesta kaksi kolmasosaa. Loppukauden määrärahojen lisäykset eivät nostaneet rahoitusta edellisen hallituskauden lukuihin.

Iso kuva onkin se, että tällä hetkellä luonnonsuojelu kärsii rahapulasta, vaikka lajiston uhanalaistumiskehitys on pahentunut. Rahoituksen osalta hallituksen suurimpia epäonnistumisia olivat myös kehitysyhteistyöstä leikkaaminen ja epäonnistuminen haitallisten tukien vähentämisessä.

“Luonnonsuojeluliitto antaa Sipilän hallitukselle ympäristöarvosanaksi 6. Seuraavan hallituksen on kirittävä lisäsuojelun avulla kiinni tämän hallituksen luonnolle jättämä velka. Luonnon köyhtyminen on pysäytettävä, ilmastonmuutoksen torjuntaan tartuttava jämäkästi ja vesien hyvä tila saavutettava”, sanoo Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä.

Biotalouden voimakas edistäminen sekä kansallisesti että EU:ssa vesitti päästövähennystoimet, sillä metsien hakkuut pienentävät hiilinieluja. Suomen ilmastopaneelin arvion mukaan Suomi ei hallituksen asettamilla tavoitteilla ja toimenpiteillä tee läheskään omaa reilua osuuttaan ilmastotalkoissa, joihin Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksessa.

Luonnonsuojeluliitolle iso pettymys oli se, että hallitus heikensi monia ympäristöön liittyviä lakeja ja määräyksiä normien purkamisen nimissä. Jopa kaivoslakia huononnettiin, vaikka sen epäkohdat tulivat hallituskauden aikana hyvin esille ja selvitykset lain parantamiseksi tulevaisuudessa aloitettiin.

Normien purkamisen vakavimpiin seurauksiin kuuluivat kaavoituksen heikennykset. Ympäristöministeriöltä poistettiin maakuntakaavojen vahvistustehtävä ja rakentamisen poikkeusluvat siirtyivät ely-keskuksilta kunnille. Ely-keskusten ohjaus- ja valvontatehtäviä heikennettiin merkittävästi. Hallituksen alkuaikana muun muassa ympäristöministeriön itsenäisyys oli vaarassa ja loppupuolella uhkana oli maakuntauudistuksen myötä alueellisen ympäristöhallinnon hajottaminen. Nämä eivät onneksi toteutuneet.

Rahoitusvajeesta huolimatta hallituksen onnistui suojella luontoa muilla keinoilla, kuten Metso-ohjelmaa paikanneella Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjalla, kalateillä, vesienhoidon tehostamisohjelmalla sekä hautaamalla Kollajan ja Vuotoksen tekoallashankkeet. Kivihiilen energiakäytön kieltäminen oli valonpilkahdus, joka viestitti hyvää päättäväisyyttä ilmastopolitiikassa.

Uusiutuvan energian osalta hallituksen kärkihankerahoitus on kohdentunut melko hyvin, ja hallitus on osittain edistänyt ekologisen verouudistuksen mukaisia tavoitteita veronkorotuksilla. Kestävän kehityksen budjetointi on hyvä malli muille maille.

Lue lisää:

Hallituskauden loppuarvion pitkä versio

Hallituskauden puoliväliarvio

 

Lisätietoja:

Harri Hölttä, puheenjohtaja, p. 040 722 9224, harri.holtta(a)sll.fi

Otto Bruun, suojeluasiantuntija (ilmasto ja energia), p. 040 631 399, otto.bruun(a)sll.fi

Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija (luonnonsuojelu, metsät ja suot), p. 050 532 3219, paloma.hannonen(a)sll.fi

Pasi Kallio, ympäristöjuristi, p, 040 671 9555, pasi.kallio(a)sll.fi

Tapani Veistola, erityisasiantuntija, p. 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi

Lisätietoja

Liittohallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä

Jaa sosiaalisessa mediassa