Soidensuojelun parantamista vaati yli 12 000 ihmistä

Suovetoomus avattiin joulukuussa 2017. Vetoomuksessa vaadittiin soidensuojelun lisäämistä, turpeennoston lopettamista ja metsätalouden suo-ojitusten tukien lakkauttamista. Metsätalouden ojitukset, turpeen kaivaminen turvetuotantoon ja aiemmin pellonraivaus ovat aiheuttaneet suurimmat muutokset suoluontoon.

“Ihmiset ovat huolissaan soiden käytön aiheuttamasta vesistöjen pilaantumisesta ja katoavasta suoluonnosta. On selvää, että tähän on tultava muutos”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä.

Joulukuussa 2018 julkaistun luontotyyppien uhanalaisuusselvityksen mukaan suoluontotyyppien tilanne on edelleen erittäin huono. Yli puolet suoluontotyypeistä on koko maan mittakaavassa uhanalaisia.

Myöskään soiden lajeilla ei mene hyvin. Esimerkiksi monien avosoiden pesimälintujen tilanne on erittäin huono, koska iso osa niiden elinympäristöistä on tuhoutunut. Soiden perhoslajit ovat viime vuosikymmeninä taantuneet erityisesti ojitusten takia, ja ensisijaisesti soilla elävien putkilokasvien ja sammalten tilanne on heikentynyt.

“Soidensuojelun täydennysehdotus oli valmisteltu ja käynnistymässä, kunnes se yllättäen pysäytettiin vuonna 2014. Siitä toteutui vain osa valtion maa-alueilla. Istuvalta hallitukselta on ollut vastuutonta katsoa vierestä, kun suolajiston tilanne heikkenee. Seuraavan hallituksen on toimittava vastuullisemmin”, sanoo Luonnonsuojeluliiton suoasiantuntija Paloma Hannonen.

Nyt soita uhkaa myös biotalous. Ojitettujen suometsien puustoon kohdistuu suuria odotuksia. Tuoreen tutkimuksen mukaan ojitusten vesistöpäästöt ovat kuitenkin moninkertaiset aiempiin arvioihin verrattuna. Suometsien avohakkuut, maanmuokkaus ja kunnostusojitukset pahentavat vesistöpäästöjä entisestään.

Luonnonsuojeluliitto kysyi vetoomusta luovuttaessaan ministeri Tiilikaiselta, miten hän on edistänyt soidensuojelua joulukuun 2017 jälkeen, ja miksi soidensuojelun täydennysohjelmaa ei ole vieläkään viety loppuun. Tiilikaisen mukaan Metso-ohjelmaa on viime vuosina alettu käyttää enemmän suokohteisiin. Luontolahja Suomelle -kampanja toi 8 000 hehtaaria maita suojeluun, ja luvussa oli mukana myös suoalueita.

“Soidensuojelun täydennysohjelman kohdalla kyse oli puhtaasti rahan puutteesta. Metsoa kohdistettiin metsäisiin suokohteisiin. Ne ovat uhatumpia, koska siellä on saatettu tehdä metsätaloustoimia tai hakkuita. Valtion maita otettiin suojeluun ja Metson kautta lähdettiin viemään eteenpäin yksityisten maiden suojelua”, Tiilikainen sanoo.

 

Lisätietoja:

Harri Hölttä
Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja
harri.holtta(a)sll.fi, 0407229224

Paloma Hannonen
Suojeluasiantuntija
paloma.hannonen(a)sll.fi, 0505323219