Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Lisäkuuleminen hallituksen esityksestä vieraslaji- ja metsästyslakien muutoksista

Maa- ja metsätalousvaliokunta järjesti lisäkuulemisen vieraslajeihin liittyvistä metsästyksen muutoksista eläinsuojelunäkökulmasta. Liitto nosti esiin raudat, pesimäajan ja uhanalaisen hillerin sekä viestintätarpeen siitä kuka saa tappaa mitä, missä, milloin ja miten.

Eduskunta on saanut paljon puuhaa siitä miten vieraslajeja saa tappaa. TVe/SLL

HE 286/2018 vp.

FM Riku Lumiaro

Suomen luonnonsuojeluliitto

MmV 29.1.2019

Hallituksen esitys vieraslaji- ja metsästyslakien muutoksista

Edellisen kuulemisemme (16.1.2019) jälkeen ovat nyt myös molemmat tähän lakipakettiin liittyvät asetukset tulleet lausunnolle. Asetusten valossa tähän säädöskokonaisuuteen liittyy suuria eläinsuojelullisia ongelmia, jotka tulee ottaa huomioon jo lakiesityksiä käsiteltäessä.

Myrkyt ja sähkö

Maastoon levitettäviä myrkkyjä voivat syödä rauhoitetut eläimet. Joissakin tapauksissa myrkkyä syönyt eläin ei kuole heti vaan se voi joutua maapedon tai petolinnun saaliiksi. Silloin nekin voivat sairastua tai kuolla. Siksi on hyvä, että vieraslajiasetuksen muutoksen luonnoksen 3.1 §:ssä myrkyt ollaan kieltämässä näillä lajeilla. Sama koskee sähköllä tappavia pyydyksiä.

Heti tappavat raudat

Heti tappavat raudat ovat valikoimaton saalistusmuoto. Pyydyksiin voi mennä myös rauhoitettuja ja uhanalaisiakin lajeja. Uhanalaisen hillerin tiedetty kuolleisuus on joutua sivusaaliksi minkille viritettyihin rautoihin ja loukkuihin.

Metsästysasetuksen muutoksen luonnoksen 10.3 § sallisi raudat molemmille majavalajeille ja rauhoittamattomille lajeille. Niissä on erityisenä vaarana saukon joutuminen rautoihin, koska se tutkii ja joskus jopa asuu majavanpesissä.

Vieraslajiasetuksen luonnoksen 3 § toisaalta kieltäisi rautojen käytön pesukarhun ja supikoiran pyynnissä.

Selvintä olisi kieltää kaikkien heti tappavien rautojen käyttö luonnossa.

Rauhoitusajat

Vieraslajien pyydystys on tehokkainta ennen pesimäaikaa. Sitä vastoin sen aikana emon tappaminen voi johtaa myös poikasten kuolemaan tavalla, joka ei ole eettisesti kestävää. Siksi nykyisen metsästyslain 24 – 25 §:n rauhoitusajat tulee säilyttää nyt kyseessä olevilla lajeilla.

Uhanalainen hilleri

Tässä yhteydessä tulee myös rauhoittaa Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus -luettelossa 2015 vaarantuneeksi todettu hilleri poistamalla se ainakin

– metsästyslain 5 §:n riistaeläimistä ja 34 a §:n ravintohoukutin-pykälästä

– metsästysasetuksen 5 a § saalisilmoituksesta, 10 §:n rautojen käytöstä, 11 §:n loukun käytöstä, 25 §:n erityisistä rauhoitusajoista

Viestintähaaste

Vieraslajien säädösmuutokset muodostavat harvinaisen sekavan lakien ja asetusten keskinäisten viittausten viidakon. Muutokset voivat muutenkin aiheuttaa yleisössä epätietoisuutta siitä, kuka saa tappaa mitäkin lajia missä ja millä keinoilla. Tämä lisää erillisen viestintähankkeen tarvetta.

Lisätietoja:

– liittohallituksen jäsen, suurpetoasiantuntija FM Riku Lumiaro, puhelin 050 5859 857

– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa