Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Kemijoen ka­lan­hoi­to­vel­voit­tei­den päivitys uuden ajan alku Suomen kaltoin kohdelluille kalakannoille

Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja WWF Suomi tiedottavat 17.3.2017

Tulvaveden juoksutus
Tulvaveden juoksutusta Seitakorven voimalaitoksella. Kuva: Sll/Päivi Lundvall

Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja WWF Suomi pitävät merkittävänä edistysaskeleena, että Lapin ELY-keskus on päättänyt aloittaa Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden päivityksen. Se vaatii voimayhtiöitä rakentamaan kalatiet Kemijoen voimalaitoksiin. Kalatiet mahdollistaisivat uhanalaisten vaelluskalojen nousun Ounasjoen ja Kemijoen laajoille lisääntymisalueille.

Voimalaitospadot ovat pilanneet virtavesiluontoa katkaisemalla uhanalaisten vaelluskalojen kulkutiet. Kemijoella voimalaitosten padoilla on ollut vanhentuneita kalanhoitovelvoitteita, joilla on korvattu haittoja kalataloudelle. Vanhat velvoitteet ovat edellyttäneet voimayhtiöiltä lähinnä kalojen istutuksia, eivätkä ole lähimainkaan korvanneet patojen kalakannoille ja kalastukselle aiheuttamia haittoja.

Lapin ELY-keskus on nyt päättänyt hakea aluehallintovirastolta kalanhoitovelvoitteiden päivitystä nykyajan tietojen ja tarpeiden mukaiseksi. Näin saadaan edistettyä esimerkiksi kalateiden rakentamista.

”Olemme iloisia, että vanhentuneiden kalatievelvoitteiden uudistus alkaa nyt Kemijoella. Sama työ tulee kiireesti aloittaa muillakin joilla, kuten Iijoella. Kalateissä tulee käyttää ensisijaisesti luonnonmukaisia kalateitä tai ohitusuomia”, sanoo toiminnanjohtaja Päivi Lundvall Suomen luonnonsuojeluliitosta.

”Tämä on uuden ajan alku vesivoiman haittojen korjauksessa. Kemijoen vaelluskaloilta on estetty nousu niiden lisääntymisalueille jo 70 vuoden ajan. Nyt voimme vihdoinkin saada lohen ja meritaimenen palaamaan Kemijoen vesistöön”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen iloitsee.

”Vapaa-ajankalastajat kiittävät. Todella hienoa, että kalatiestrategia etenee tässä suuressa entisessä lohijoessamme, jonka erittäin tuottoisat vaelluskalakannat tuhoutuivat sotien jälkeen voimalarakentamisen johdosta”, toteaa toiminnanjohtaja Markku Marttinen Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöstä.

Kemijoki on Suomen pisin joki. Sillä on mittaa 550 kilometriä. Kemijoen valuma-alue kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomesta ja ulottuu Venäjälle asti. Sen alueella on 21 voimalaitosta, joista 16 omistaa Kemijoki Oy.

 

Lisätietoja:

– toiminnanjohtaja Päivi Lundvall, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040-184 3636, www.sll.fi

– toiminnanjohtaja Markku Marttinen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 044-759 9717,
www.vapaa-ajankalastaja.fi

– suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi, puh. 040-585 0020, wwf.fi

Lapin ELY-keskuksen verkkosivut (tiedote 17.3.2017 ”Lapin ELY-keskus vaatii kalateiden rakentamista Kemijokeen): http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-lappi

Jaa sosiaalisessa mediassa