Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Avo­hak­kuu­met­sä­ta­lous kuormittaa vesistöjämme

Kesäisin ihmiset suuntaavat mökeille ja retkille vesistöjen äärelle. Moni helteeltä helpotusta etsivä on törmännyt sameisiin ja leväisiin vesiin.

Metsähallituksen avohakkuu ulottuu aivan järven rantaan saakka. Kuvattu kesäkuussa Honkanen-järvellä. Kuva: Petri Sipilä / Greenpeace
Metsähallituksen avohakkuu ulottuu aivan järven rantaan saakka. Kuvattu kesäkuussa Honkanen-järvellä. Kuva: Petri Sipilä / Greenpeace

Avohakkuumetsätalous, eli uudistushakkuut ja niitä seuraava maanmuokkaus, aiheuttaa muun muassa typpi- ja fosforipäästöjä. Erityisesti kuitenkin kiintoainespäästöt kuormittavat vesistöjä. Avohakkuiden ja maanmuokkauksen on todettu myös lisäävän vesieliöille hyvin haitallisen elohopean kulkeutumista vesistöihin. Metsätalouden kuormitus heikentää monien muutoin puhtaina säilyneiden vesien, etenkin latvavesien, tilaa.

Ravinnekuormitus aiheuttaa vesistöissä muun muassa leväkukintoja ja rantakasvillisuuden lisääntymistä. Kiintoaineskuormitus tekee vesistöjen pohjista liettyneitä ja peittää kalojen ja rapujen piilo- ja kutupaikkoja sekä tukkii kidukset.

Suurimmat päästöt aiheutuvat metsätaloustoimista turvemailla (https://www.luke.fi/uutiset/soiden-ojittaminen-nakyy-vesistoissa-yha-enemman/). Kun hakkuumäärän kasvua tavoitellaan merkittävästi myös ojitetuilta soilta, on vesistökysymys erittäin oleellinen ja ajankohtainen.

”Avohakkuista luopuminen valtion mailla edistäisi osaltaan vesistöjen hyvän tilan saavuttamista ja metsätalouden vesistöpäästöjen minimoimista. Tämä tekisi metsätaloudesta valtion metsissä kestävämpää”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija Paloma Hannonen.

Jatkuvapeitteisessä metsätaloudessa kunnostusojitusten tarve voi vähentyä merkittävästi, koska vettä haihduttava puustopeite säilyy. Myös maanmuokkaustarve vähenee huomattavasti. Siten jatkuvapeitteinen metsänkasvatus vähentää metsätaloudesta vesistöille aiheutuvia haittoja.

Toukokuussa käynnistynyt Avohakkuut historiaan -kampanja on kerännyt tähän mennessä yli 40 000 kannatusilmoitusta kansalaisaloitteeseen.

Lisätietoja:

Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 050 532 3219

Juha Aromaa, viestintäpäällikkö, Greenpeace Suomi, p. 050 369 6202

Avohakkuut historiaan -kampanja: Lisää tietoa kansalaisaloitteen tukikampanjasta osoitteessa avohakkuuthistoriaan.fi.

Aloitteen nimienkeruu kestää 17.11. saakka kansalaisaloite.fi-palvelussa osoitteessa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3184

Jaa sosiaalisessa mediassa