Luon­no­suo­je­lu­lii­ton kolme kärkiesitystä julkisen talouden suunnitelmaan 2019 – 2022

Luonnosuojeluliiton kolme kärkiesitystä julkisen talouden suunnitelmaan 2019 – 2022

Talouden tulevaisuuden näkymät ovat vahvistuneet ja talouskasvu vahvistunut. Kehysriihi on oikea aika varmistaa, että kasvu ohjautuu kestävästi sekä Suomen ympäristötavoitteet  – luonnon köyhtymisen pysäyttäminen, vesien hyvä tila sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen – saavutetaan. Tässä ovat Suomen luonnonsuojeluliiton kolme kärkiasiaa budjettikehystä koskeviin neuvotteluihin.

1 METSO-ohjelma ja luonnonsuojelu (35.10.63)

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO on kaikkien metsäpolitiikan osapuolten voimakkaasti kannattama hanke.

• Vuodelle 2018 METSO-rahoitus on ympäristöministeriön puolella 16 miljoonaa euroa.
• Toteutuakseen uudessa aikataulussa vuoteen 2025 mennessä METSO-ohjelmaan olisi varattava vähintään 25 miljoonaa euroa vuodessa.
• Näin ollen budjettiriihessä jää tuleville vuosille korjattavaa noin yhdeksän miljoonaa euroa, jos mahdollisia edellisten vuosien siirtomäärärahoja ei oteta huomioon

Lisäksi on huomattava, että METSO-toteutuksen henkilöresurssit vaihtelevat maakunnittain ja ne tulee turvata maakuntauudistuksessa.

2 Itämeren suojelua edistävän luontotyyppikartoituksen jatkotyöt (35.10.22)

Vedenalaisten luontotyyppien kartoittamisen (VELMU2-hanke) loppuunsaattamiseen ja tulosten hyödyntämiseen tulee varata riittävät resurssit eli noin 1,3 miljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2025 asti.
• Hanke lisää tietoa meriuonnosta ja sen ekosysteemipalveluista sekä niiden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille sekä sinisen biotalouden edellytyksille ja kasvulle.
• Onnistunut kartoitus luo pohjan merialuesuunnittelulle, maakuntakaavoille ja erilaisten hankkeiden parhaaseen mahdolliseen sijoitteluun sekä esimerkiksi ilmastonmuutoksen huomiointiin suunnittelussa.

3 Ympäristölle haitalliset tuet (muun muassa 11.08.07 ja 28.91.41)

Parlamentaarinen yritystukiryhmä ei saavuttanut yhteistä esitystä yritystukien vähentämiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti tukiremonttia tulee viedä eteenpäin parlamentaarisesta yritystukiryhmästä riippumatta. Ympäristölle haitallisia yritystukia on vuositasolla yli 4,5 miljardia euroa. Vuosina 2019–2022 yritystukia tulee karsia yli sadalla miljoonalla eurolla vuositasolla. Tukiremontin tulee alkaa seuraavista:
• Turpeelle (11.08.07) kohdistettu verotuki on paisunut jo 154 miljoonaan euroon suhteessa verrokkipolttoaineisiin, vaikka turpeen käytön olisi syytä ilmastopoliittisista syistä lähteä laskuun. Turpeen energiavero tulisi nostaa tasolle 3,9 euroa/MWh (nykyinen taso 1,9 euroa/MWh). Budjettivaikutus vuositasolla noin -17 miljoonaa euroa.
• Energiaintensiivisen teollisuuden (218 milj. €/2018) energiaveropalautus kannustaa energian tuhlaukseen (momentti 28.91.41). Tukiremontti tulee aloittaa kehysriihessä leikkaamalla 10 % palautuksen määrästä joka vuosi vuosina 2019–2022. Budjettivaikutus olisi vuositasolla noin -20 miljoonaa euroa.

Lisätietoja
– suojeluasiantuntija Paloma Hannonen (luonnonsuojelualueet, metsien ja soiden suojelu), puh. 050 532 3219, paloma.hannonen at sll.fi
– erityisasiantuntija Tapani Veistola (Itämeri), puh. 0400 615 530, tapani.veistola at sll.fi
– suojeluasiantuntija Otto Bruun (ympäristölle haitalliset tuet, ilmasto- ja energia-asiat), puh. 040 631 3399, otto.bruun at sll.fi