Hiljaisuus voimaannuttaa

Melu on suuri ympäristöterveysongelma, joka pahenee kaupungistumisen myötä. Hiljaisuuden päivänä kiinnitetään huomiota äänisaasteeseen, joka nykyisin ympäröi meitä joka puolella. Luonnonhiljaisuuden päivää vietetään Hiljan päivänä 8.10.

”Monen autismin kirjon henkilön erityispiirteisiin kuuluvat aistiyliherkkyydet, ääniyliherkkyys niiden joukossa”, kertoi valmentaja Noora Käyhkö Autismisäätiön Vallilan ohjaus- ja valmennuspalveluista. ”Haluamme tuoda esiin kaupunkiluonnon ja hiljaisuuden merkityksen kokemusasiantuntijuuden kautta.”

Luonnonsuojelu koetaan Autismisäätiössä läheiseksi, sillä luonto auttaa stressistä palautumisessa ja helpottaa purkamaan aistien ylikuormitusta. Hiljaisuuden päivän osallisuusprojektissa autismin kirjon henkilöt ovat valmistaneet kierrätysmateriaaleista Oo hiljaa! -sloganilla varustettuja tuotteita ja työstäneet yhdessä julistuksen hiljaisen äänimaiseman puolesta.

Kristjan Reedi esitteli projektissa ideoimaansa ympäristön ääniin liittyvää sovellusta, jossa voi valita kartalta kohteen ja kuunnella sieltä tallennettua äänimaisemaa. Esittelyä seurannut Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Ursula Immonen piti äänimaiseman ja melutasojen kartoitusta hyvänä ja kehittämisen arvoisena.

”Myös kaupungista täytyy löytyä paikkoja, joissa voi kokea luonnon hiljaisuutta”, Immonen totesi.

Kaupungin melu stressaa; luonnossa kokonaisvaltaisesti mieli lepää

”Hiljaisten luonnonympäristön puolustamisen lisäksi taistelemme melusaastetta vastaan. Liikenne sekä Uudellamaalla myös louhimot ja kivenmurskaamot aiheuttavat melua, joka vaikuttaa sekä ihmisten jaksamiseen ja terveyteen että luonnoneläinten hyvinvointiin. Melu on iso ongelma, ja kiinnitämme siihen paljon huomiota. Uudenmaan piiri on jakanut Hiljainen haavanlehti -palkintoa kannustuksena hiljaisuuden eteen tehdystä työstä vuodesta 2006 lähtien”.

Miten ääniyliherkkyys vaikuttaa elämään?

Henri Kemppainen kertoo kokevansa ikävimmiksi kimeät kovat äänet kuten porakoneen äänen. Asuntojen äänieristykseen pitäisi hänen mielestään kiinnittää enemmän huomiota. Henrin kodin lähellä on luontoa ja sen seuraaminen tuo mielenrauhaa.

Riina Noroa ahdistaa eniten joukkoliikennevälineissä vastaan tuleva melu: teinien kovaääninen puhe ja pikkulasten itku. ”Laitan kuulokkeet korville ja kuuntelen musiikkia, niin saa suljettua osan häiritsevistä äänistä pois.”

Lähimetsä on Riinalle tärkeä eikä lintujen kovaääninenkään laulu häiritse. Tuulen suhina kuusen oksissa rauhoittaa.

”Kaupungin melu stressaa; luonnossa kokonaisvaltaisesti mieli lepää” toteaa Heli Ojala. Ojala on vaeltanut Kolilla ja Repovedellä. Nuuksio ja Sipoonkorpi ovat tuttuja. Helsingissä ei hänen mielestään ole riittävästi riittävän laajoja ja rauhallisia metsiä. Kaupungin kiivas rakentamistahti harmittaa Ojalaa: ”Kauniit niityt ja metsät jäävät yksi toisensa jälkeen uusien asuinrakennusten alle.”

Kari Savolainen ulkoilee näkövamman takia avustajan kanssa. Luonnossa liikkuminen avustajankin kanssa on hankalaa ja hän ulkoilee lähinnä katuja pitkin. Säikäyttäviä ääniä ovat hälytysajoneuvojen äänet.

”Ikä on helpottanut äänien sietämistä, melu ei ahdista yhtä paljon kuin nuorempana”, Kristjan Reedi kertoo. Kristjan toivoo, että yksityisautot voisivat kiertää Helsingin keskustan, jossa liikuttaisiin enemmän kävellen. Melun kannalta sähköautojen yleistyminen voisi parantaa tilannetta: ”Olin Teslan kyydissä ja siitä lähti tuskin mitään ääntä.”

Hiljaisen äänimaiseman puolesta! -julistus

Autismin kirjon henkilöillä ääniyliherkkyys on hyvin tavanomainen ominaisuus. Me Autismisäätiön asiakkaat haluamme toimia kokemusasiantuntijoina hiljaisuuden, rauhallisuuden ja luonnon merkityksen korostamisessa.

Kaupunki on meidän kotimme ja toivoisimme, että hiljaiset kaupunkiympäristöt otettaisiin kaupunkisuunnittelussa huomioon. Julkiset paikat ovat täynnä melusaastetta. Kirskuntaa, liikenteen melua, porausta ja ihmisten ääniä on kaikkialla. Melu tuntuu pahalta korvissa ja mielessä. Melu voi tuntua fyysisesti kehossa ja aiheuttaa tuskaista oloa. Se voi aiheuttaa stressiä ja lisätä hermoston kuormitusta kaikilla ihmisillä.

Hiljaisuus merkitsee meille mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan, emme voi tulla meluisiin paikkoihin. Se on myös mahdollisuus rauhaan ja rentoutumiseen. Hiljaisuus tuntuu kehossa rentouttavalta. Hiljaisuus mahdollistaa keskittymiskyvyn palautumisen ja tarjoaa suojaa. Hiljaisuus antaa tilaa omille ajatuksille. Hiljaisuus tuntuu hyvältä.

Luonto on meille keskeinen hiljaisuuden ja rauhan lähde. Se tarjoaa mahdollisuuden olla omissa oloissaan, muualla kuin kotona. Metsässä ja järvellä on hyvä olla. Jos hiljainen kaupunkiluonto häviäisi, olisi se meille katastrofi.

”Hiljaisessa tai stressittömässä paikassa on tunne, että on osa ympärillä pyörivää maailmaa, joka noudattaa omia kaavojaan, sääntöjään ja omalla lailla merkityksellistä ja samalla merkityksetöntä tapaa edetä.”

Autismisäätiön Vallilan ohjaus- ja valmennuspalveluiden osallisuusprojektin tiimiläiset