Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Koskien patoamisen aika on ohi

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvallin kirjoitus Helsingin Sanomissa 7.10.2017
Vesivoiman jälkiä Lapissa. Kuva: Matti Nieminen / SLL
Kuva: Matti Nieminen

(Helsingin Sanomat / Mielipide / Alakerta 7.10.2017)

Koskien patoamisen aika on ohi

Suomen suurimman joen, Kemijoen, rakentaminen alkoi sodan jälkeen vuonna 1946, kun energian tarve oli suuri. Isohaaran voimalaitoksen rakentaminen Kemijoen suulle merkitsi kuoliniskua yhdelle Euroopan suurimmista lohijoista. Kansalaisten ja maanomistajien ääni jäi kuulumattomiin, ympäristön huomioimisesta ei edes keskusteltu. Kemijoen vesivoima on edelleen tulehtunut haava, jonka kalatalousvelvoitteista väännetään kättä.

Tulehdustilasta huolimatta Kemijoki Oy harkitsee Sierilän voimalaitoksen rakentamista joen viimeiselle lähes luonnontilaiselle osuudelle. Rovaniemen kaupungista ylävirtaan lähdettäessä voi vielä kokea välähdyksen, millainen suurjoki on ollut ennen rakentamista. Hehtaareittain hiekkarantoja ja korkeita hiekkatörmiä, sivujokien suistoja, kalaisia karikoita ja laajoja laidunnittyjä. Nämä elinympäristöt pitävät yllä myös monien uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia.

Harvinaisen perhosen, apilakirjokääriäisen, ainoa esiintymispaikka Suomessa on rakentamisen uhkaamalla rannalla. Rannoilla elää ainakin viisi lajia, joiden esiintymispaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty. Syyskuussa koettiin todellinen yllätys: joesta löydettiin tutkimussukelluksella erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka.

Vesivoiman rakentaminen on murrostilassa, ei yksin Suomessa. Maailmalla vesivoimalaitoksia puretaan tai rakennetaan luonnonmukaisia kalojen ohitusuomia. Vanhanaikainen vesivoima on virtavesien kaloille, jokivarsien luonnolle ja monille elinkeinoille tuhoisaa.

Maamme korkeuserot ovat pienet. Patoaminen vaatiikin laajojen alueiden allastamista – tämä taas lisää kasvihuonepäästöjä. Onko vapaat jokemme ja koskemme jo nyt järkevämpi säästää kuin padota? Luonnon ja aluetalouden näkökulmasta näin vaikuttaisi olevan. Erityisesti matkailu tuottaa merkittävästi tulonlähteitä. Myös jokirannan asutuksen ja kulttuurin pelastamisella on arvonsa.

Kemijoen säästyneet luontoaarteet antavat toivoa tulevaisuuteen. Mikäli Kemijoki Oy:n suunnittelema Sierilän pato ei muuta Kemijoen loppuakin vesiränniksi, on joella mahdollisuus tuottaa kestäviä elinmahdollisuuksia paikallisväestölle ja mahdollisuus lohen palauttamiseksi Kemijokeen säilyy.

On kulunut jo yli 20 vuotta siitä, kun Kemijoki Oy laati ympäristövaikutusten arvioinnin Sierilän voimalaitoksen rakentamiseksi. Vanhentuneen arvioinnin pohjalta korkein hallinto-oikeus myönsi kuitenkin keväällä Kemijoki Oy:lle luvan rakentaa uuden voimalaitoksen. Se olisi suurin Suomessa rakennettu vesivoimalaitos lähes puoleen vuosisataan. Oikeus totesi kuitenkin, että luonnonsuojelulailla suojeltujen lajien hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Kemijoki Oy, ja sen valtio-omisteisuuden kautta kaikki suomalaisetkin, voivat pohtia vesivoiman rakentamisen mielekkyyttä. Suomen luonnonsuojeluliiton arvion mukaan Kemijoen viimeisen vapaan osuuden rakentaminen olisi virheistä kauaskantoisimpia. Jokijättiläinen on henkitoreissaan, mutta vielä elossa.

Päivi Lundvall
toiminnanjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliitto

Jaa sosiaalisessa mediassa