Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Raakkulöytö vahvistaa: Kemijoen luonnonuoma tutkittava kunnolla

Kemijoen viimeinen patoamiselta säästynyt luonnonuoma on osoittautumassa ennakoitua arvokkaammaksi. Uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun löytyminen syyskuussa tutkimussukelluksissa kertoo, että joen luontoarvot tunnetaan liian puutteellisesti.

Kemijoki
Kuva: Jaakko Posti

”Raakku oli todella merkittävä löytö ja yllätys meillekin. Yksi raakku löytyi kahden tunnin tutkimussukelluksissa, aivan niiden lopussa. Raakkuja olisi mahdollista etsiä muualtakin Vanttauskoskesta alaspäin ja joen sivu-uomista”, kertoo biologi Panu Oulasvirta löydön tehneestä Alleco Oy:stä.

Nuorehko rakkuyksilö saattaa kertoa siitä, että raakkukanta on voinut selvitä Kemijoessa taimenien tai padon yli siirrettyjen lohien avulla. Suomessa tunnetaan vain noin 120 raakkuesiintymää, joista kolmannesta uhkaa sukupuutto. Ruotsi on onnistunut säilyttämään virtavesissään viisi kertaa enemmän raakkujen esiintymiä.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä Kemijoen luonnontilassa säästynyt uoma tulisi tutkia luontoarvoiltaan huomattavasti nykyistä paremmin Vanttauskoskelta Rovaniemelle. Viranomaisista vastuussa luontoarvojen säilymisestä ja selvittämisestä on Lapin ELY-keskus.

”On oikeusmurha jokiluonnolle, jos Sierilään kaavailtu voimalaitos rakennetaan joen vapaalle osuudelle luontoarvoja paremmin tuntematta. ELY-keskuksen ei myöskään tulisi antaa Kemijoki Oy:lle sarjatuotantona poikkeuslupia uhanalaisten lajien hävittämiseksi”, sanoo toiminnanjohtaja Päivi Lundvall Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Viime kesänä Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoisessa kartoituksessa joen rannasta löydettiin uhanalaisen lapinleinikin esiintymiä, jotka olivat aiemmin tuntemattomia. Asukkaat ja luontojärjestöt ovat toimittaneet aiemmin tietoja Lapin ELY-keskukselle alueen uhanalaisista lajeista, kuten kirjojokikorennosta ja saukosta, mutta viranomaiset eivät ole kuitenkaan ryhtyneet toimenpiteisiin niiden tutkimiseksi tarkemmin.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että säästynyt osuus Kemijoen alkuperäistä luontoa tarjoaa mahdollisuuksia ymmärtää ja auttaa nykyistä paremmin koko Kemijoen ekosysteemiä. 550 kilometriä pitkä Kemijoki on Suomen pisin joki. Sen ennallistamisella ja kalaportailla voitaisiin palauttaa lohi ja muut vaelluskalat aiemmin niin mahtavaan lohijokeen.

 

Kemijoen luonnonuoman uhanalaisia lajeja:

• Syyskuussa sukelluksissa löytyi erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku, joka vaatii lisäsukelluksia ja -tutkimusten tekoa.

• Aiemmin on löytynyt jo äärimmäisen uhanalaisen apilakirjokääriäisen Suomen ainoa esiintymä.

• Sierilän voimalaitoksen allasalueella elää monia uhanalaisia eliölajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai edes heikentäminen on kielletty EU:n direktiivillä. Näitä ovat ainakin kirjojokikorento, saukko, lapinleinikki ja laaksoarho.

• Kemijoen hiekkatörmissä elää taantuvan lajin, törmäpääskyn, Suomen suurimpiin kuuluva esiintymä.

• Kemijoen ja sen sivujokien harjus- ja taimenkannat eivät patoaltaassa selviäisi, mikä merkitsisi virkistyskalastuksen taantumista.

• Alueella elää lukuisia muitakin uhanalaisia kasveja kuten pohjannoidanlukko, tataarikohokki ja siperianvehnä.

• Kemijoen rannoilla on erilaisia harvinaisia luontotyyppejä, kuten hehtaarien suuruisia hiekkarantoja.

 

Lisää aiheesta 

Sierilän tilannetta käsitellään Luonnonsuojeluliiton järjestämässä kalatieseminaarissa pe 6.10. klo 9.30-10.00 ja 12.30-17.00. Seminaaria voi seurata livelähetyksen välityksellä Luonnonsuojeluliiton YouTube-tilin kautta

Vapaa Kemijoki (SLL:n verkkosivuilla)

Luonnonsuojelija -lehden artikkeli 24.8.2017: ”Sierilän luontotiedot katosivat”

 

Lisätiedot

Päivi Lundvall, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040-184 3636

Jaa sosiaalisessa mediassa