Tuore selvitys: pienvesivoimaloiden lupiin kuuluvat kalatiet jääneet toteuttamatta
Pienvesivoimayhtiöt eivät ole toteuttaneet niille määrättyjä kalatievelvoitteita, ilmenee Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uudesta selvityksestä. Velvoitteiden toteuttamatta jättäminen on hidastanut uhanalaisten vaelluskalojen palauttamista padottuihin jokiin. Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja WWF vaativat viranomaisilta velvoitteiden toimeenpanoa ja eduskunnalta vesilain muutosta, jolla voitaisiin vauhdittaa kalateiden rakentamista.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on selvityttänyt Suomen pienvesivoimalaitosten lupiin kuuluvat kalatalousvelvoitteet. Selvitykseen saatiin tiedot 153 käytössä olevasta voimalaitoksesta, joista 50:llä on velvoite rakentaa kalatie tai sallia sen rakentaminen. Kalateitä on kuitenkin rakennettu vain yhdeksän ja niistäkin viisi yhteiskunnan varoin. Järjestöt vaativat viranomaisilta voimassa olevien kalatievelvoitteiden toimeenpanon edistämistä.
Lisäksi ELY-keskuksen selvityksestä ilmenee, ettei 50 pienvesivoimalaitoksella ole mitään kalatalousvelvoitetta. Velvoitetta ei tällöin voida vastoin luvan haltijan suostumusta määrätä niihin jälkikäteen. Jos kalateitä rakennetaan patoihin, joista velvoite puuttuu, kustannukset kaatuvat valtiolle – eivät voimayhtiölle eli haitan aiheuttajalle. Järjestöt ovat esittäneet vesilakiin muutosta, joka mahdollistaisi kalatalousvelvoitteen lisäämisen niihin vesilupiin, joista se tällä hetkellä puuttuu. Järjestöjen ehdottama lakimuutos velvoittaisi luvan haltijan myös maksamaan sille määrätyn kalatien, jos vesistön patoamisesta ja säännöstelystä aiheutuu vahinkoa uhanalaisille kalakannoille.
Selvityksessä tarkasteltujen alle 5 MW vesivoimaloiden osuus Suomen vesivoiman tuotannosta on viisi prosenttia. Energiantuotannon ja säätövoiman kannalta merkityksettömien voimaloiden aiheuttama vahinko maamme vaelluskalakannoille on kuitenkin mittava. Esimerkiksi Suomen 60 entisestä meritaimenjoesta jäljellä on enää 11, joiden alkuperäiset taimenkannat ovat kaikki äärimmäisen uhanalaisia. Monet pienvesivoimaloiden padoista kuuluvat Suomen kansallisen kalatiestrategian kohteisiin, jonka toteuttaminen on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista.
Järjestöjen vaatimusten toteuttaminen olisi satsaus paikallistalouteen, sillä uhanalaisten vaelluskalakantojen elpyminen olisi piristysruiske kalastusmatkailulle.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Markku Marttinen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, 044 759 9717, markku.marttinen@vapaa-ajankalastaja.fi
erityisasiantuntija Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto, 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi
suojeluasiantuntija Matti Ovaska, WWF Suomi, 040 7273 149, matti.ovaska@wwf.fi
Järjestöjen esitys vesilain muuttamiseksi: wwf.fi/mediabank/9692.pdf.
Sinua saattaisi kiinnostaa
Sierilän arvokas luonto pelastui – ympäristöjärjestöt kiittävät Kemijoki Oy:n päätöstä luopua voimalahankkeesta
Kemijoki Oy kertoi perjantaina luopuvansa Sierilän voimalaitoshankkeesta. Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF kiittävät yhtiötä ja sen omistajatahoja…
Lue lisää