Globaali energiamurros on alkanut – Suomen sijoitus il­mas­to­ver­tai­lus­sa pudonnut

Suomen sijoitus on pudonnut sijalta 24 sijalle 31 yhteensä 58 maan vertailussa. Suomen sijoitusta selittää korkea energiankulutus ja päästöt henkeä kohden. Suomen päästöt henkeä kohden ovat EU-maiden korkeimpien joukossa. Kansallisen ilmastopolitiikan arvioinnissa Suomi saa niin ikään huonot pisteet sijoituksen ollessa 42. Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja energiatehokkuus ovat Suomessa vertailun keskikastia. Kokonaisarviointi sijoittaa Suomen kuitenkin globaalien ilmastotoimien keskisarjaan, kauas kunnianhimoisesta kärjestä.

“Vaikka hallituksen tavoitteet luopua kivihiilestä ja puolittaa öljyn tuonti vuoteen 2030 mennessä ovatkin myönteisiä, uhkaavat ylimitoitetut suunnitelmat metsäenergian lisäämiseksi esimerkiksi liikenteessä ilmastopolitiikan kestävyyttä Suomessa. Suomen sijoitusta painaa myös kansallisen kivihiilemme eli turpeen suosiminen verotuksellisesti”, kommentoi Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Tämän vuoden vertailu vahvistaa, että uusiutuvat energiamuodot edistyvät ja energiatehokkuudessa tapahtuu myönteistä kehitystä globaalisti. Pariisin ilmastosopimuksesta ja rohkaisevista maailmanlaajuisista trendeistä huolimatta energiamurros etenee toistaiseksi liian hitaasti.

CCPI -ilmastovertailun pääkirjoittaja Jan Gruck Germanwatchista on luottavainen energiamurroksen etenemisen mahdollisuuksiin.

”Olosuhteet globaaliin energiamurrokseen eivät ole koskaan olleet paremmat kuin nyt. Uusiutuvien energiamuotojen ja energiatehokkuusinvestointien kustannukset laskevat, eikä kansallisilla hallituksilla ole enää tekosyitä jättää vahvistamatta Pariisin sopimusta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sen lisäksi, että uusiutuvissa energiamuodoissa on tapahtunut valtavaa edistystä, myös fossiilisten energiamuotojen käytön oikeutusta kyseenalaistetaan yhä enemmän, minkä näemme positiivisena signaalina. Toistaiseksi laskeva öljyn hinta ei ole lisännyt tämän energiamuodon kysyntää ja samalla yhä useampi maa on kääntänyt selkänsä kivihiilelle”, Gruck sanoo.

Ilmastopolitiikan osalta CCPI -vertailussa tulee edelleen esiin kunnianhimon puute monissa maissa. Osa maista on kuitenkin parantamassa ilmastopolitiikkaansa tänä vuonna. Nousevat taloudet kirivät ilmastotoimissa kun EU-maiden tahti hidastuu. Japanin Australian ja Kanadan suoritus on teollisuusmaiden huonoin.

“Tämän vuoden yksi nousijoista on Marokko, joka on lisäämässä uusiutuvan energian tuotantoaan merkittävästi. Se on esimerkki maasta, joka pyrkii tarjoamaan energiaa kaikille kansalaisilleen ja samalla astumaan uusiutuvan energian aikakauteen. Kasvukivuitta tämä ei kuitenkaan ole onnistunut, ja Marokon kunnianhimon tasoon vaikuttaa kansainvälisen ilmastorahoituksen taso,“ kertoo ilmastoneuvotteluja Marokossa seuraava Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Yksikään suurista ilmastopäästöjen aiheuttaja maista ei vielä toimi linjassa Pariisin sopimuksen asettaman 1,5−2 asteen tavoitteen kanssa. Siksi vertailun sijat 1.−3. jätettiin täyttämättä. Vertailussa neljännelle sijalle asettuu Ranska, joka on vertailun kärjessä ensimmäistä kertaa. Ranskan sijoitusta nostaa maan ilmastodiplomatia, joka oli avainasemassa Pariisin sopimuksen neuvottelemisessa. Ruotsin (5) ja Iso-Britannian (6) sijoitusta nostavat maiden edellisten hallitusten tekemät ilmastopoliittiset linjaukset. Suomen ilmastolaki on yksi positiivisista ilmastopoliittisista toimenpiteistä.

Lisätietoja:

– Leo Stranius, toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto, puh. 040-7547371

– Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040-6605 788 (Marrakeshissa 19.11. asti)

– Climate Change Performance Index 2017: http://germanwatch.org/en/ccpi

Taustatiedoksi CCPI-vertailusta:

CCPI on työkalu, joka on suunniteltu lisäämään kansainvälisen ilmastopolitiikan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Vertailussa arvioidaan ja vertaillaan standardisoitujen kriteerien pohjalta 58 maan ilmastonsuojelua. Maiden yhteenlasketut päästöt muodostavat yli 90% maailmanlaajuisista energian tuotantoon liittyvistä päästöistä. Vertailun kolme ensimmäistä sijaa on jätetty tyhjiksi, sillä yksikään maa ei tee riittävästi vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tanskalla olisi ollut mahdollisuus nousta ensimmäistä kertaa yhdelle kolmesta kärkisijasta, ellei maan ilmastopolitiikassa olisi tapahtunut hiljattain käännettä huonompaan.

Marokko (sija 8), joka toimii tämän vuoden YK:n ilmastoneuvotteluiden osapuolikokouksen isäntämaana jatkaa nousuaan vertailussa vuonna 2017. Maa on tehnyt merkittäviä investointeja uusiutuvaan energiaan ja asettanut kunnianhimoiset keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteet. Marokko johtaa Afrikan maiden ilmastotoimia.

Myönteistä kehitystä on näkyvissä myös nousevien talouksien ilmastotoimissa. Esimerkiksi Intia (sija 20), Argentiina (sija 36) ja Brasilia (sija 40) ovat nostaneet sijoitustaan vertailussa.

”Tämän vuoden CCPI vahvistaa, että monet EU maat, mukaan lukien Iso-Britannia, Ruotsi, Tanska ja Saksa ovat vaarassa menettää johtavan roolinsa uusiutuvien energiamuotojen edistäjinä. Useat EU:n jäsenvaltiot vähentävät investointejaan uusiutuvaan energiaan, kyseenalaistavat jo tehtyjä pitkän aikavälin päätöksiä päästöjen vähentämisestä tai ovat epäonnistuneet lyhyen aikavälin ilmastotavoitteiden kannalta välttämättömissä politiikkatoimissa. Onkin vain ajan kysymys, koska ne menettävät johtoasemansa CCPI vertailussa”, sanoo Wendel Trio, CAN Euroopan toiminnanjohtaja.

“Tanska oli edellisten neljän vuoden vertailun voittaja, mutta tämän vuoden vertailussa näkyvät seuraukset sen tekemästä ilmastopoliittisesta käännöksestä. Tanskan sijoitus on pudonnut dramaattisesti sijalle 13. Nousevat taloudet saavuttavat EU:ta energiajärjestelmien uudistamiskehityksessä ja EU maiden onkin lisättävä kunnianhimoaan, mikäli haluvat pitää kiinni johtavasta asemastaan”, Wendel Trio lisää.