Varomattoman metsienkäytön myötä Suomi on jäämässä kahdesta tärkeästä sitoumuksestaan

Suomen luonnonsuojeluliitto varoittaa, että metsävarojensa kestämättömällä käytöllä Suomi on vaarassa epäonnistua kahdessa tärkeässä sitoumuksessaan. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä ja tekemään oman osansa ilmastotyöstä Pariisin sopimuksen velvoittamana.

Hallituksen aikeena on kuitenkin nostaa metsien hakkuumäärät 85 miljoonaan kuutioon ja rakentaa ilmastopolitiikan toteuttaminen pitkälti metsien käytön varaan. Luonnonsuojeluliiton mielestä Suomen valinnat ovat nykyisellään kestämättömiä.

Esimerkiksi tuore Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen tutkijoiden johtama selvitys osoittaa, että suomalainen luonto jatkaa uhanalaistumistaan. Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että metsien lisähakkuut vaarantavat monimuotoisuutta edelleen: Suomen uhanalaisista lajeista yli kolmannes on metsälajeja.

”Holtittoman metsienkäytön seurauksena metsämme ovat muuttuneet radikaalisti. Vanhoja metsiä on murto-osa aiemmasta, uhanalaisille lajeille tärkeää lahopuuta on talousmetsissä myös vain murto-osa siitä, mitä on luonnontilaisissa metsissä ja metsien ikärakenne ja puulajisuhteet ovat yksipuolistuneet. Kaikki tämä johtaa siihen, että metsälajimme voivat huonosti”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

Maanantaina Ylen MOT:ssa puhuneet tutkijat kyseenalaistivat metsien hyödyntämisen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ilmastopolitiikan toteuttamisessa. Heidän mukaansa metsäbioenergialla Suomi ei voi saavuttaa ilmastotavoitteitaan.

”Bioenergian osalta Suomessa tulisi hyväksyä se kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n näkemys, että osa biomassoista ja niiden käyttömuodoista voi tuoda päästövähennyksiä ja osa ei. Jos ilmastohyötyä ei voida saavuttaa, kyseiset käyttömuodot tulee rajata pois”, sanoo Luonnonsuojeluliiton ilmastoasioista vastaava suojeluasiantuntija Hanna Aho.

”Kaikkien Suomeen suunniteltujen investointien vaatimilla hakkuumäärillä Suomen metsät eivät enää toimisi ilmastonmuutoksen torjunnassa kasvavana hiilivarastona eli hiilinieluna, vaan niistä tulisi päästöjen lähde. Luonnon omien hiilinielujen ja -varastojen heikentäminen nykyisestä on ilmastoriski”, Aho korostaa.

Biotalouden kestävyysongelmiin on ratkaisuja

Suomen luonnonsuojeluliitto näkee, että puun järkevän käytön tasapainoksi tarvitaan myös lisää suojelua. Suojelualueiden määrää on lisättävä ja uhanalaisille lajeille on saatava enemmän elintilaa. Kaikista elinympäristöistä tulee suojella vähintään 17 prosenttia. Ensisijaisen tärkeää on palauttaa metsiensuojelusta leikatut rahat, jotta kiitosta saaneen METSO-ohjelman toteutusta voidaan jatkaa suunnitellusti. METSO:n puolesta on vedonnut myös esimerkiksi MTK.

Ilmaston kannalta oleellista on, että puuta käytetään hierarkisen periaatteen mukaisesti ensisijassa pitkäikäisiin tuotteisiin ja järeiden puiden ja kantojen poltosta luovutaan heti. Bioenergiaksi käytettäviin biomassoihin tulisi soveltaa elinkaariarviota, jossa analysoidaan koko elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset. Tähteiden energiakäytön ei myöskään tule johtaa lisähakkuisiin.

”Jotta suomalaisesta biotaloudesta voi tulla nykyistä kestävämpää, tarvitsemme uskottavat biomassojen kestävyyskriteerit. Suomen tulisi ajaa niitä aktiivisesti koko EU:hun eikä jarruttaa niiden laadintaa”, Aho summaa.

Lisää aiheesta

Bioenergiasta IPCC:n uusimmassa raportissa, AR5 2014

Luonnonsuojeluliiton julkaisema Luonnonsuojelija-lehden Toinen Sampo -juttu biotalouden ongelmista

YLE MOT 12.9.: “Vihreä kulta vaarassa”

 

Lisätietoja

Hanna Aho, suojeluasiantuntija (ilmasto), puh. 040 660 5788, hanna.aho(a)sll.fi
Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija (metsät ja suot), puh. 050 532 3219, paloma.hannonen(a)sll.fi