Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Iijoella soudetaan jälleen rakkaudesta jokeen

Iijokisoutu on Suomen perinteikkäin soututapahtuma virtavesiluonnon puolustamiseksi. Vapaana virtaavan Iijoen puolesta on soudettu joka kesä vuodesta 1983 alkaen. Tänä vuonna soudun ensimmäisenä päivänä oli jo yli 200 soutajaa liikkeellä vapaiden vesien ja uhattujen vaelluskalojen puolesta. Niiden vanhentuneisiin istutusvelvoitteisiin halutaan myös muutoksia.

Iijoella on seurattu tiiviisti viimeaikaisia puheita koskiensuojelulain purkamisesta ja Kollajan tekoaltaasta. Erityisen harhaanjohtavana pidetään voimayhtiö PVO-Vesivoima Oy:n toimintaa.

”Voimayhtiö jakaa kokopäiväisesti disinformaatiota hyväuskoisten harhauttamiseksi. Kollajan rakentamisessa olisi todellisuudessa kyse massiivisesta luonnon tuhoamishankkeesta. Suomessa ei pidä ajautua voimayhtiön ehdotuksesta koskiensuojelulain purkuun, jota sitten saisimme katua kuin britit Brexit’iä”, sanoo Iijokisoudun järjestävän Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pirkko-Liisa Luhta.

Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että nykyinen lainsäädäntö tekee mahdottomaksi Kollajan kaltaiset hankkeet. Myös Pohjolan voiman laatima Kollajan YVA-selvitys on todettu puutteelliseksi ja virheelliseeksi.

Iijoen puolesta soutavia ja melovia on hämmästyttänyt, että voimayhtiö PVO-Vesivoima Oy on juoksuttanut yläjuoksulla vettä joesta pois juuri ennen soutua. Lähtöpaikan yläpuolella olevan Irnin padon kesäistä virtaamaa oli pudotettu noin kolmannekseen normaalista. Tämä on tuonut joen kivet esiin ja hankaloittanut matkantekoa.

”Ilman sateita olisimme olleet vaikeuksissa soudun alussa. Luonto oli onneksi puolellamme ja yhtiön temppu ei onnistunut”, Luhta kertoo vesisateesta.

Vapaaehtoisilla luonnonpuolustajilla riittää muutenkin taistelutahtoa vapaan Iijoen puolesta. Viiden päivän pituinen soutu- ja melontaretki Taivalkosken Jokijärveltä päättyyy perjantaina Pudasjärven Kipinään. Viimeisenä päivänä on myös matkan pärskyvimmät koskikuohut. Matkaa kertyy yhteensä 160 kilometriä. Tapahtumalla halutaan ylläpitää samalla perinteistä joella liikkumisen taitoa ilman moottoreita, soutaen ja sauvoen.

Ilonaiheena on, että Iijoki on vähitellen palaamassa takaisin lohijoeksi. Ensimmäiset luonnossa syntyneet lohenpoikaset löydettiin kesällä 2010. Vaellusesteiden yli siirretyt lohet olivat onnistuneet kutemaan vanhassa kotijoessaan lähes puolen vuosisadan tauon jälkeen.

”Kollaja kestää. 34 vuotta on soudettu joka vuosi ja periksi emme anna. Teemme tätä rakkaudesta Iijokeen”, Luhta päättää.

 

Taustaksi:

  • Iijokisoutu soudetaan tänä vuonna 4.-9. heinäkuuta. Tänä aikana iijokisoutajat etenevät jokivartta alaspäin noin 25-32 kilometrin päivävauhdilla. Iijokisoutu ei ole ollut kilpailu, vaan tavoitteena on nauttia kauneimmillaan olevasta jokiluonnosta koko perheen voimin.
  • Tapahtumaan on osallistunut vuosittain 200-300 soutajaa tai melojaa, joista osa koko matkan. Soutu kokoaa myös kyläyhteisöjä.
  • Puuveneet ovat paikallisten tekijöiden valmistamia.
  • Soudun järjestää Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys, Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys.

Jaa sosiaalisessa mediassa