Järjestöjen viesti puoluekokouksiin: Täysin uusiutuvalla energialla toimivaa Suomea vauhditettava
Uudet teknologiat ovat mahdollistaneet energia-alan murroksen. Ympäristö-, nuoriso- ja kehitysyhteistyöjärjestöt sekä Saamelaiskäräjät vaativat myös Suomea tarttumaan sen tuomiin mahdollisuuksiin. Suomella on kaikki edellytykset olla mukana murroksen eturintamassa, mutta se vaatii kunnollista valmistelua ja toimintaympäristön petaamista uusiutuvalle energialle suosiolliseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan selvitystä, jossa tarkastellaan, miten Suomi aikoo toteuttaa hallitusohjelman linjaukset ja Euroopan unionin energia- ja ilmastotavoitteet vuodelle 2030. Samalla selvitetään, millaisin toimin Suomen olisi mahdollisuus siirtyä kokonaan uusiutuviin energianlähteisiin vuoteen 2050 mennessä. Järjestöt iloitsevat siitä, että ministeriö on päättänyt selvittää mahdollisuudet irtaantua kokonaan fossiilisista energianlähteistä ja toivovat, että nyt valmisteilla oleva selvitys tehdään huolella. Riittävä aika ja resurssit ovat peruslähtökohta hyvälle työlle.
“Olemme tyytyväisiä, että ministeri Rehn on ottanut tosissaan uusiutuvassa energiassa piilevät mahdollisuudet. Fossiilisista energianlähteistä irtaantuminen 35 vuodessa on Pariisin ilmastosopimuksen myötä nyt vääjäämättä edessä”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.
”Selvitysprosessin tulisi olla Pariisin hengessä avoin ja osallistava, jotta siinä voidaan hyödyntää kaikki käytettävissä oleva asiantuntemus”, kommentoi Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.
Ilmasto- ja energiastrategiassa on tarkasteltava kattavasti suuria järjestelmätason muutoksia.
Selvityksessä on tarkasteltava kattavasti suuria järjestelmätason muutoksia, joita tarvitaan, kun siirrytään keskitetystä ja tuotantolähtöisestä järjestelmästä hajautetumpaan ja ketterämpään.
”On tutkittava, mitä siirtymä edellyttää esimerkiksi verkkojen kehitykseltä ja hallinnalta, energian varastoinnilta, kysynnän tasaamiselta ja sähköistymiseltä. Tai millaista päätöksentekoa vaaditaan, jotta siirtymä pelkästään uusiutuvaan energiaan voidaan tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Maija Suomela.
Laadukas selvitys olisi kansainvälisestikin merkittävä, sillä harva hallitus on tehnyt vastaavaa.
“Selvitys saa varmasti myös kansainvälistä huomiota, jos siinä pystytään esittämään kattavasti ja uskottavasti, kuinka maa voisi toimia täysin uusiutuvilla energianlähteillä. Koko energiajärjestelmän murros hajautettuun kestävään energiantuotantoon sekä energiatehokkuuden ja energian säästön valtavat mahdollisuudet tulee käydä läpi huolella. Näin merkittävää työtä ei saa tehdä hutiloiden”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Suomi on pullollaan varhaisen vaiheen innovaatioita ilmastokriisin ratkaisemiseksi, mutta monet cleantech-alan yritykset jäävät lähtökuoppiinsa ilman kunnollisia kotimarkkinoita. Selvityksessä on olennaista tarkastella myös, kuinka kotimarkkinoita voidaan kasvattaa, jotta suomalaisille cleantech-osaajille luodaan kestävä ponnahduslauta vientimarkkinoita varten.
“Pariisin ilmastosopimus on käytännössä lähtölaukaus uusiutuvan energian kultakaudelle. Kaikkien nyt tehtävien energiaratkaisujen on tuettava Pariisissa asetettua tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu korkeintaan 1,5 asteeseen. Nyt tehtävät päätökset määrittelevät sen, millainen maailma on vuonna 2050. Kyse ei ole vain nykyisen sukupolven tai kuluvan vaalikauden tavoitteista,” korostaa Allianssin ilmastodelegaatti Katri Ylinen.
EU:n vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet eivät riitä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi EU-tavoitteiden kiristäminen on ajankohtaista vuoteen 2018 mennessä, kun Pariisin sopimukseen kirjattuja kansallisia tavoitteita tarkastellaan uudelleen. Suomenkin on järkevää tehdä välittömästi sellaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa, joka on linjassa pitkän aikavälin tavoitteen ja alati kiristyvien päästövähennystavoitteiden kanssa.