Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Suden kan­nan­hoi­dol­li­nen metsästys epäonnistui

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä vuonna 2015 päivitetty suden hoitosuunnitelma on oikean suuntainen, mutta sen toteutus ei ole sujunut suunnitellusti.

Helmikuussa päättynyt suden kannanhoidollinen metsästys ei sujunut suunnitelmien mukaan. Kaikkiaan 46 suden metsästyskiintiö johti 75 suden poistumaan, mikä susikantaamme nähden on liian paljon. Luonnonsuojeluliiton mielestä kannanhoidollinen metsästys tulisi kohdistaa nuoriin susiin, mutta saaliissa oli ainakin 11 alfanaarasta ja yksi alfauros.

”Suomen luonnonsuojeluliitto on ihmeissään sudenmetsästyksen käytännön toteutuksesta. Liitto pitää paikallisten ihmisten huomioimista susiasioissa tärkeänä. Nyt kuitenkin ammuttiin suuri määrä alfasusia, ja susilaumoja hajotettiin ajavilla koirilla jo ennen suden metsästyskauden alkamista. Lisälupa-automaatti poiki peräti 25 lupaa jo ennestään liian korkean 46 suden metsästyskiintiön lisäksi. Liitto on jo vuosia vaatinut, että susikiintiöstä vähennetään kaikki ihmisen aiheuttama susien kuolleisuus eikä poliisi- ja vahinkoperäisiä lupia lisätä kannanhoidollisen kiintiön päälle”, harmittelee Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Laumaa johtavien alfasusien ampuminen ja ajavien koirien käyttäminen suden metsästyksessä ovat johtaneet susilaumojen hajoamiseen ja häiriöitä aiheuttavien susien määrän huomattavaan kasvuun. Vuonna 2015 vahinkoperäisiä ja poliisilupia myönnettiin vain viisi, kun vuonna 2016 niitä myönnettiin peräti 35. Valikoivan sudenmetsästyksen oli tarkoitus vähentää vahinkoja ja asutuksen läheisyydessä liikkuvien susin määrää, mutta todellisuudessa on käynyt juuri päinvastoin.

”Jatkossa susien metsästys tulee kohdistaa valikoivasti ongelmayksilöihin. Suden metsästys koirilla pitää kieltää, sillä se on myös koirille vaarallista. Tuntuu jotenkin hullulta, että suden raatelemista metsästyskoirista kannetaan suurta huolta, mutta samaan aikaa niitä ollaan aivan tarkoituksella susille syöttämässä”, ihmettelee suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro.

Susikannan järkiperäinen hoito edellyttää yhteistyötä. Suomessa on susille muuta Eurooppaa enemmän tilaa ja runsaasti ruokaa. Sen sijaan muualla Euroopassa on Suomea huomattavasti suuremmat susikannat, ja esimerkiksi Saksassa on jo enemmän susia kuin harvaan asutussa Pohjolassa.

Jaa sosiaalisessa mediassa