Eurooppalaisille saastuttajille 24 miljardin voitot päästökaupan ilmaisjaosta

EU:n päästökaupan ilmaisjako mahdollistaa teollisuudelle huomattavia ansaitsemattomia voittoja, tuore selvitys paljastaa. Suomessa esimerkiksi Rautaruukki (nyk. SSAB), Neste, Outokumpu ja Finnsementti ovat saaneet mahdollisuuden kerätä ansaitsemattomia hedelmiä.

CE Delftin ja Carbon Market Watchin selvityksen mukaan vuosien 2008-2014 välillä EU:n päästökaupan ilmaisjako on mahdollistanut yhtiöille ansaitsemattomia voittoja kuluttajien ja valtioiden tulojen kustannuksella jopa 24 miljardin euron edestä. Niin sanottuja windfall-voittoja syntyy, kun yritykset voivat myydä ilmaiseksi saamiaan päästöoikeuksia eteenpäin, siirtää oikeuksien kustannukset kuluttajahintoihin tai tienata päästöoikeuksia kolmansissa maissa toteuttamillaan hankkeilla.

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää saastuttajien keräämiä windfall-voittoja epäoikeudenmukaisina ja ilmastopolitiikkaa rapauttavina.

”Ilmaisjaon vuoksi kyseisille yrityksille ei tule taloudellista kannustinta vähentää päästöjään. Sen sijaan ne voivat kääriä selviä voittoja huonosti toimivan systeemin avulla. Tilanne tulee korjata vuonna 2021 alkavalla neljännellä päästökauppakaudella. Nyt laskun maksavat kansalaiset ja viime kädessä ilmasto”, summaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Suomalaisille yhtiöille, muiden muassa Rautaruukille (nyk. SSAB), Neste Oilille, Outokummulle ja Finnsementille, mahdollisia windfall-voittoja on kertynyt jopa 481 miljoonaa euroa.

Suomenkin päästökauppatulot valuvat yhtiöille

Uusi selvitys saattaa kyseenalaiseksi myös keinot, joilla ehkäistään riskiä tuotannon siirtymisestä heikomman ilmastopolitiikan maihin. Hyvä esimerkki tällaisesta keinoista on Sipilän hallituksen parhaillaan valmistelema laki päästökaupan välillisten kustannusten, kuten korkean sähkön hinnan, korvaamisesta teollisuudelle. Varat otettaisiin Suomen päästökauppatuloista.

”Aiemmin päästökaupasta saadut tulot on ohjattu ilmastonmuutoksen torjuntaan kehitysmaissa, mutta nyt ne ollaan antamassa saastuttajille. Kehitysmaiden ilmastorahoituksen leikkaaminen hiilivuotoriskin varjolla on haitallista sekä ilmastolle että kansainväliselle diplomatialle”, Aho kritisoi.

Sipilän hallituksen toimet saivat OECD:lta ison kolauksen viime viikolla. OECD:n raportin mukaan ympäristönormeilla ei ole negatiivista vaikutusta vientialoihin, sillä uusia innovaatioita ja aloja syntyy kannattamattomien tilalle. Myös Valtiotalouden tutkimuskeskuksen ja Euroopan komission selvitysten mukaan ympäristöpolitiikan vaikutus on hyvin pieni suhteessa muihin kilpailukyvyn osa-alueisiin.

”Euroopassa tarvitaan kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, jotta olosuhteet puhtaiden ratkaisujen kehittymiselle syntyvät ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan. EU:n päästökauppa on pahasti rampautunut ja päättäjiltä vaaditaan lujuutta, jotta kaikki järjestelmän porsaanreiät saadaan tukittua seuraavalle kaudelle”, Aho sanoo.

”Teollisuuden ilmastovaikutusten vähentämiseksi olisi järkevää vähentää energiaintensiivisen teollisuuden energiaverohelpotuksia ja jakaa tukia takaisin perustuen toiminnan ilmastovaikutuksiin.”