Politiikan luontoteot

Luonnonsuojelun rahoitus

• Luonnonsuojelun rahoitukseen reilu korotus

Luonnonsuojelun rahoitus on tällä hetkellä 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä ei riitä kääntämään luontokatoa luonnon paluuksi. Rahoitusta on moninkertaistettava. Näillä rahoilla muun muassa hankitaan luonnonsuojelualueita, ennallistetaan aiemmin tuhottua luontoa ja vahvistetaan ympäristöhallintoa.

• Kaikista elinympäristöistä suojellaan 30%

Suomen kaikista elinympäristöistä suojellaan 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suojelualueverkoston pitää jakautua tasaisesti eri puolelle Suomea ja sen pitää olla riittävän yhtenäinen, jotta lajit pystyvät siirtymään alueelta toiselle. Ihmisten heikentämistä alueista, kuten ojitetuista soista ja metsistä, ennallistetaan 15 prosenttia.

Lainsäädäntö ja ympäristöhallinto

• Luonnolle haitallisen toiminnan kieltäminen

Lainsäädäntö on pohja kaikelle kestävälle yhteiskunnalliselle toiminnalle, myös taloudelle. Luonnolle haitallinen toiminta ei voi olla enää talouden perusta ja tavallisin tapa tehdä asioita. Lainsäädännön avulla on mahdollista kieltää luontokatoa aiheuttavia asioita ja toimintatapoja, kuten avohakkuut metsissä tai uusien soiden avaaminen turpeen ja sammalenkaivuuseen.

• Luonto tarvitsee oman luontolain

Ilmaston kuumenemisen torjumiseksi on kirjoitettu ilmastolaki, jossa on esimerkiksi kirjattuna päästövähennystavoitteet. Samanlainen kokoava laki tarvitaan luonnolle. Lakiin on kirjattava määrälliset ja ajalliset tavoitteet luonnonsuojelulle ja luonnon ennallistamiselle. Tavoitteet ovatkin jo olemassa, sillä Suomi on sitoutunut tiettyihin tavoitteisiin esimerkiksi EU:n biodiversiteettisopimuksessa.

• Hallinnon resurssien päivitys

Ympäristöministeriö on henkilökunnaltaan ja budjetiltaan pienin ministeriö, vaikka ministeriön vastuulle kuuluu muun muassa ilmastokriisin ja luontokadon torjunta. Ympäristöviranomaiset ympäri Suomea valmistelevat luonnonsuojelua ja valvovat, ettei luontoa pilata. Ympäristöhallinnon ja myös kolmannen sektorin resursseja onkin korotettava, jotta esimerkiksi lakien valmistelu ja valvonta voidaan toteuttaa tavoitteiden mukaisesti.

• Luontohaitoille hintalappu

Taloudellinen toiminta ei sovi joka paikkaan. Luonnoltaan arvokkaat alueet on säästettävä. Siellä missä toimintaa voi harjoittaa, on otettava käyttöön luontohaittojen ja -heikennysten hyvittäminen eli ekologinen kompensaatio. Kompensaation jälkeen lajin tai luontotyypin tilanne on parempi kuin ennen kompensaatiota.

• Yksi virasto ja ympäristökaari

Valtion ympäristöhallinto kootaan yhteen lupa- ja valvontavirastoon. Myös ympäristöä koskeva lainsäädäntö on koottava yhteen, niin sanotuksi ympäristökaareksi. Näin varmistetaan, etteivät luontoarvot putoa eri lakien ja hallinnonalojen väliin, kuten nyt tapahtuu.

• Muu lainsäädäntö syyniin

Luonnon turvaamista ja kansalaisten ympäristöoikeuksia parannetaan hankkeella, jossa käydään läpi eri ministeriöiden ympäristöä koskevat lainsäädännöt.

Talous

• Eroon haitallisista tuista

Ympäristölle haitalliset tukimuodot pitää selvittää ja lakkauttaa. Suomessa tuetaan ympäristölle haitallista toimintaa vuosittain arviolta yli kolmella miljardilla eurolla. Tähän kuuluvat mm. ne metsätalouden ja maatalouden tuet, jotka aiheuttavat ympäristölle haittaa. Säästyvät rahat siirretään luontokadon torjumiseen samalla sektorilla.

• Luontokato hintoihin

Kulutus aiheuttaa merkittävästi luontokatoa, mutta luontovaikutukset eivät näy tuotteiden ja palveluiden hinnoissa. Kulutuksen aiheuttama luontokato on tehtävä näkyväksi tuotteiden ja palveluiden hinnoissa muun muassa verotuksen avulla.

• Kustannukset luonnolle huomioon luontotilinpidossa

Valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksenteossa on otettava aina huomioon se, millaista haittaa tai hyötyä päätettävät asiat aiheuttavat luonnolle. Haitat ovat esimerkiksi luonnonvarojen käyttöä sekä päästöjä vesistöihin ja ilmaan. Toisaalta on huomioitava, muun muassa ympäristöverot ja -maksut, joilla pyritään sääntelemään haittoja.

• Julkiset hankinnat kestäviksi

Kunnat ja valtio voivat torjua luontokatoa aina, kun ne tekevät julkisia hankintoja. Julkiset hankinnat onkin suunnattava luonnon kannalta kestäviin tuotteisiin.

• Sertifioinnit työn tueksi

Luontokadon pysäyttäminen vaatii myös sitä, että eri toimialoille kehitetään erilaisia merkkejä ja sertifikaatteja, jotka kertovat, mikä on ympäristön kannalta paras valinta. Yksi esimerkki on EU:n taksonomia-asetus, joka kertoo sijoittajille, mitkä kohteet ovat ympäristön kannalta hyviä sijoituskohteita.

Tiede ja koulutus

• Tiede on pohja luonnon tilan seurantaan

Tieteestä on leikattu viime aikoina rajusti. Tieteen perusrahoitusta onkin korotettava, jotta monimuotoisuuden tilaa voidaan seurata johdonmukaisesti. Tiede luo perustan toimivimmille keinoille luonnon tilan parantamiseksi.

• Valmiudet kestävän tulevaisuuden rakentamiseen

Toteutetaan ympäristökasvatus- ja opetusalan järjestöjen esittämä Kestävä koulu – ohjelma. Ohjelman tarkoituksena on tukea oppilaita ja opettajia esikoulusta toisen asteen loppuun ja tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille valmiuksia kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

Ulko- ja EU-politiikka

• Suomi EU:n luontomyönteisimmäksi maaksi

Suomen on otettava EU:ssa rooli unionin luontomyönteisimpänä maana. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi ajaa unionissa tieteeseen perustuvia, luontokadon torjuntaan tähtääviä aloitteita sekä EU:ssa että kansainvälisissä neuvotteluissa.

• Suomi alkuperäiskansojen puolella

Suomen on ajettava alkuperäiskansojen oikeuksia kulttuuriin ja kieleen kaikkialla maailmassa. Suomen on varmistettava kotimaassa, että saamelaisten oikeudet toteutuvat.

• Ilmastonmuutoksen torjunta on luontokadon torjuntaa

Suomen on ajettava riittävää ja vaikuttavaa ilmastopolitiikkaa EU:ssa ja kansainvälisissä neuvotteluissa, jotta ilmaston kuumeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Uusiutuvan energian ja maankäyttösektorin politiikassa varmistetaan, ettei samalla aiheuteta luontokatoa.