Luonnonsuojelija 2/2021

Annan ääneni luonnolle

Seppo Leinosen pilapiirros.

Ami Värtö pitää Pallon kokoinen elämä -nimistä Instagram-tiliä ja blogia.

Esityksen ydin on mahdollisuus perustaa Etelä-Suomeen suuri vanhojen ja luontaisesti ikääntyvien metsien erämainen suojelualue.

Kysyimme Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten edustajilta, miten he evästävät pian valittavia uusia kuntapäättäjiä.

Raaseporin Luonnon lähimetsäkampanja herättelee asukkaita Ruususen unesta.

Soiden kannalta on yhdentekevää mihin kaivettu turve käytetään.

Suomen Luonto -lehti on välittänyt jo 80 vuoden ajan viestejä luonnosta ihmisille. Moneen kertaan palkittu lehti kukoistaa ja tuottaa varoja luonnonsuojeluun.

Vesivoimaa säätelevä lainsäädäntö on hajanainen ja ristiriitainen. Selvitimme porsaan mentäviä aukkoja laeissa ja niiden taustalla piilevässä ajattelussa.

Kunnilla on monia keinoja parantaa purojen ja jokien tilaa. Kuntavaalien jälkeen neuvotellaan kuntastrategiat, joihin kuntalaisten ja luonnonsuojeluyhdistysten kannattaa vinkata aloitteita.

Aurinko, virtaukset ja magneettikentät johdattavat vaelluskalat kutu- ja kasvupaikoille. Pisimmälle Suomen vaelluskaloista vaeltavat ankerias ja Tenojoen lohi.

Tenojoki yllätti vedenalaiskuvaaja ja sukelluskalastaja Jarno Koiviston.

Vantaanjoki yllätti suppaajan.

Toukokuussa kuoriutuvat puron pienet aarteet.

Luontokuvausta harrastavaa espoolaista Paul Stevensiä onnisti.

Jukka Eskelinen seuraa vesiperhosten kosiolentoa Kainuussa.

Yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietetään vuosittain juhannusta edeltävänä sunnuntaina.

Nyt on aika tunnistaa, ilmoittaa ja torjua haitallisia vieraskasveja.

Luonto ja lähiympäristö avautuvat uudella tavalla, kun keskittää katseensa eläinten jättämiin jälkiin.

Kosket olivat ennen Palokin voimalaitoksen rakentamista turistikohde, jonne tultiin valtavien lohien ja taimenten perässä.