Kehitetään turpeelle vaihtoehtoja
Soiden kannalta on yhdentekevää mihin kaivettu turve käytetään.
Teksti Liisa Toopakka, kuva Mira Hartikainen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2021
Lähes kaikille alkaa olla selvää, että turpeen energiakäytöstä on luovuttava. Muun käytön tulevaisuus on yhä epävarma. Hallitusohjelman mukaan asetetun turvetyöryhmän tavoitteena oli selvittää, kuinka turpeen käyttö ohjautuisi polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin. Soiden kannalta on kuitenkin yhdentekevää, mihin kaivettu turve käytetään. Suon tuhoamisesta aiheutuvat ilmasto-, vesistö- ja ympäristöhaitat säilyvät samoina.
Huomattava osa kaivetusta turpeesta menee polttoon, joten polton vähentyessä olisi luontevaa luopua myös muusta käytöstä. Monille käyttömuodoille, kuten kuivikkeelle, on jo vaihtoehtoja, ja toisiin niitä voidaan kehittää. Turpeen uusien käyttökohteiden ja innovatiivisten turvetuotteiden sijaan huomion tulisi olla turvetta korvaavien tuotteiden kehityksessä.
Turvetta käytetään muun muassa kasvu- ja kuiviketurpeena. Sillä kuivitetaan esimerkiksi lehmiä, hevosia ja kanoja. Turpeen käyttöä perustellaan erityisesti antibioottien käytön vähenemisellä. Antibakteerinen turve estää tai hidastaa broilereiden jalkojen haavautumista ja siitä syntyviä tulehduksia ja näin vähentää lääkitsemistarvetta. Voisi kysyä, onko broilereiden kohdalla ongelma käytetyssä kuivikkeessa vai koko tuotantomuodossa.
Suon pintakerroksista saatavaa vaaleaa turvetta on ollut edullisesti saatavilla, sillä polttokäyttö on pienentänyt kaivamisesta aiheutuvia kustannuksia. Yrittäjät ovat tottuneet saatavilla olleeseen edulliseen vaihtoehtoon, joten hinnan nousu aiheuttaisi taloudellisia ongelmia. Matalasta hinnasta on maksettu kalliisti ympäristövaikutuksina. Turpeen korvaaminen kasvualustana on kuivikekäyttöä vaikeampaa, sillä mittakaavaan soveltuvia vaihtoehtoja ei ole vielä laajasti tarjolla. Vaihtoehtoja kuitenkin on olemassa, uusia voidaan kehittää ja niiden markkinoita edistää.
Vapo (uudelta nimeltään Neova) on ollut erityisen aktiivinen uusien turvetuotteiden kehittelyssä. Yhtiö on laittanut rahaa esimerkiksi aktiivihiilitehtaan rakentamiseen ja biostimulantteja turpeesta kehittelevän professuurin perustamiseen.
Näyttää siis siltä, että työ soiden puolustamiseksi vielä jatkuu.
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)
Lisätietoja
Monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka
- +358 40 504 2989
- liisa.toopakka(a)sll.fi
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa
Kenelle lähiluonto kuuluu?
”Lähiluonnon esteettömyysratkaisut hyödyttävät vammaisten ihmisten lisäksi kaikkia”, kirjoittaa Ruusa Myllyaho.
Lue lisääLuontokato on todellisuutta myös meillä Suomessa
”Jos hallitus ei toimi, kuluttajat ja järjestöt voivat osoittaa suoraan yrityksille, etteivät enää hyväksy toimintaa, joka…
Lue lisää