Suomalaisen Luonnonkukkien päivän siemenet ovat kulkeutuneet tänne muista Pohjoismaista. Luonnonkukkien hienoutta alettiin tuoda esiin erityistä päivää viettämällä Tanskan kasvitieteellisen seuran aloitteesta vuonna 1988. Suomi liittyi joukkoon 2003.
”Suomessa on kuitenkin eniten retkiä ja osallistujia”, kertoo maatamme pohjoismaisissa Luonnonkukkien päivän kokouksissa edustava Luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin aluepäällikkö Hannu Klemola.
”Meillä kuka tahansa kasviharrastaja voi järjestää retkiä. Suomen luonnonsuojeluliitolla on päävastuu ja lisäksi retkiä järjestävät Metsähallitus ja luonnonsuojeluyhdistykset.”
Klemolan mukaan muissa maissa on varsin suuret ja vahvat kansalliset kasvitieteelliset yhdistykset, jotka Suomesta puuttuvat. Ero järjestäjätahoissa heijastuu Luonnonkukkien päivän viettoon. Suomessa teemapäivällä on kasviharrastuksen pariin innostamisen lisäksi otettu esiin luonnonsuojelukysymyksiä. Pohjoismaisilla kasvitieteellisillä seuroilla ei ole perinteisesti ollut yhtä paljon kiinnostusta nostaa suojelu-ulottuvuutta esiin.
Lisää retkien vetäjiä tarvitaan
Ajat ovat kuitenkin muuttumassa. Maankäyttö, kaavoitus, uhanalaiset lajit ja ilmastokysymys kiinnostavat luonnonkukkapiireissä uudella tavalla. Myös elinympäristöjen ennallistamista ja vieraslajeja käsitellään luonnonkukkien päivän yhteydessä nykyään.
Klemolan mukaan erityisesti Ruotsissa ja Norjassa panostetaan vahvasti nuoriin kasviharrastajiin. Heille järjestetään projekteja ja leirejä.
”Tässä suomalaisilla olisi oppimisen paikka. Uusia kasviharrastajia ja retkioppaita ei synny itsestään. Meillä retket pyörivät pitkälti vanhojen Marttojen ja kasviharrastajaherrojen opastamina. Olisi saatava laajemmat kansanjoukot mukaan”, Klemola visioi.
Sosiaalinen media on avannut Luonnonkukkien päivään uuden ikkunan. Kuvia ja vinkkejä jaetaan. Se innostaa ihmisiä havainnoimaan ja suojelemaan luontoa.
Presidentin lempikukka kasvaa lehdoissa ja kangasmetsissä
Klemola on vienyt kukkaretkelle Naantalin Kuparivuorelle myös presidentti Sauli Niinistön. Sillä kertaa teemalajina oli valkolehdokki, joka tiedettiin presidentin lempikukaksi.
Tänä vuonna teemalajina kukoistaa vesistöjen ääreltä löytyvä keltakurjenmiekka, jota ihaillessa sopii samalla keskustella vesien hyvinvoinnin turvaamisesta.
Pohjoismaiseen yhteistyöhön Klemola toivoo erityisesti ruotsinkielisiä tahoja, kuten Natur och Miljötä, josta saattaisi löytyä häntä itseään paremmin skandinaaviskaa taitavia henkilöitä.
”Tavallinen tallaaja voi aloittaa kasviharrastuksen tutustumalla lähiympäristön kasveihin ja ostamalla hyvän kasvikirjan tai kännykkäsovelluksen. Kasvit avaavat ikkunan aivan uuteen maailmaan. Yhteen kasviin liittyy valtava määrä tarinoita, perinnekäyttöä ja monisatavuotinen kulttuurihistoria. Koko maapallon ruoantuotanto perustuu lopulta kasviharrastukseen.”
