Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Kuka kävi täällä?

Kuva: Kosti Keistinen

Luonto ja lähiympäristö avautuvat uudella tavalla, kun keskittää katseensa eläinten jättämiin jälkiin. Maassa lojuvasta kävynraadosta voi päätellä, kuka sen on syönyt. Aina se ei ole orava.

Teksti Jenni Hamara, kuva Kosti Keistinen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2021

Ripsuinen, harittava, hapsuinen vai siisti? Harittavien käpyjen röykkiö puun juurella kertoo, että yläpuolelta löytyy käpytikan paja, jossa lintu on kiilannut käpyjä puunkoloon. Käpytikka on takonut siemenet irti niin, että suomut ovat jääneet tallelle harittamaan.

Siistit, kärjestään tupsuiset käpyrangat puolestaan ovat myyrän tai metsähiiren jäljiltä. Pihamaan vanha tuttu orava tekee sotkuisempaa jälkeä; se silppuaa koko kävyn tai jättää sen hapsuiseksi.

Älä kupsahda kiimakuoppaan

Näkyykö maastossa painauma? Katso tarkemmin. Minkä kokoinen se on? Löytyykö ulosteita? Se voi olla hirvieläimen makuupaikka tai kiimakuoppa. Kiima-aikana hirvet ja täpläkauriit kaivavat etujaloillaan ja sarvillaan maahan kuoppia, joihin ne virtsaavat. Sateen kasteltua kuopan lammikoksi hirven aika on koittanut. Se kieriskelee siinä saaden pintaansa naarasta houkuttelevan hajun.

Kuka on sylkäissyt kasvinvarteen?

Ilmiöön perehtynyt tietää, että kyse on pierusta. Alkukesällä kasvien varsissa näkyy vaahtoa, jota käärmeensyljeksikin kutsutaan. Vaahtopallon suojissa elää sylkikaskaan toukka. Vaahto syntyy, kun toukka imiessään kasvinesteitä samalla puhaltaa ilmaa peräpäästään. Vaahto suojaa toukkaa kuivumiselta ja pedoilta.

Näppyjä lepän lehdellä

Näkyykö lepän lehdillä punaisiä näppylöitä – kuin akne olisi iskenyt puuhun? Tämä puun finni on nimeltään äkämä. Oikein tarkkanäköiset voivat bongata syyllisen lehdeltä. Äkämäpunkit ovat puolen millin mittaisia hämähäkkieläimiä, joita tunnetaan Suomesta noin 250 lajia ja niillä kaikilla on omat isäntäkasvilajinsa.

Viivoja virrassa

Huomasitko joen pohjassa kapean uran? Siellä on taapertanut simpukka lihaksikkaan jalkansa avulla. Anna sen jatkaa verkkaista elämäänsä osana joen ekosysteemiä.

Opas eläinten kesäjälkiin

Jos innostuit katsomaan ympäristöäsi uusin silmin, voit oppia lisää Iiris Kalliolan ja Matti Nummelinin kirjoittamasta Eläinten kesäjäljet -maasto-oppaasta (Karttakeskus). Sen luettuasi metsäretket ja oman pihapiirin tarkkailu saavat jännittävän vivahteen.

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija

”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)

Jaa sosiaalisessa mediassa